Apua, minulla on ihan ihmeellinen mies!!
”Hyvät siskot. Minulla on ihan hirveä ongelma mieheni kanssa. En kerta kaikkiaan tiedä mitä tehdä. Tuntuu, että kukaan ei koskaan ole ollut tässä samassa tilanteessa, ja joudun kantamaan kaikki nämä tunteet yksinäni.
Mutta nyt on pakko avautua jonnekin.
Olemme olleet mieheni kanssa jo jonkin aikaa yhdessä. Epäilin heti ensitapaamisesta alkaen, että hänessä on jotain erikoista. Kun tutustuimme paremmin tämä tunne vahvistui. En kuitenkaan halunnut erota, sillä jokin miehen toiminnassa vetosi minuun…
En uskaltanut kertoa siitä kenellekään. Joskus ohimennen mainitsin kavereilleni, mutta he suhtautuivat niin oudosti että en viitsinyt jatkaa. Kukaan ei tainnut uskoa, että puhun totta. He väittivät myös että mies on kiero ja hänellä on taka-ajatuksia.
Sellaista ei kuitenkaan ole ilmennyt. Ehkä minä olen vain niin sinisilmäinen. Olen tottunut miehen tapoihin ja siksi hyväksyn ne, vaikka kieltämättä välillä mietin että onko tämä ihan normaalia.
Miehen käytös ei ole tässä vuosien aikana muuttunut, enkä usko että tulee muuttumaankaan. Hän on tuollainen ihminen, enkä minä mahda sille asialle mitään. Pakko vain hyväksyä.
Mies saattaa esimerkiksi tehdä ruoan valmiiksi ja hoitaa tiskitkin. Hän käy oma-aloitteisesti kaupassa ja tuo joskus jonkun pienen yllätyksenkin.
Kotona hän siivoaa omat jälkensä ja tarttuu mukisematta imuriin.
Mies hoitaa lapsiaan ja muistaa heidän asioitaan. Hän varaa neuvola-ajat ja hammaslääkärit ja kuittaa Wilma-viestit.
Voin luottaa häneen. Hän keskustelee asioista avoimesti ja kuuntelee minun juttujani. Hän myös vähintäänkin esittää kiinnostunutta niistä!
Hänellä on omia harrastuksia ja menoja, mutta neuvottelemme niistä etukäteen ja meillä molemmilla on vapaus tehdä asioita.
Mies myös pitää huolta hygieniastaan ja pukeutuu siististi. Lisäksi hän kehuu että näytän hänen mielestään nätiltä. Sängyssäkin meillä molemmilla on kivaa!
Sellaista…voitteko kuvitella. Tämä on ihan hirveä tilanne. Kaipaan vertaistukea! Minun aviomieheni on hyvä eikä hänessä ei ole vikoja. Minä en ollenkaan pysty osallistumaan naisten iltojen keskusteluun! Mitä ihmettä voin tehdä?!”
Tämä kirjoitus on fiktiivinen kertomus Huonon Äidin lukijan ehdotuksen pohjalta. Ehkä sullakin on siellä kotona tai kainalossa hyvä kumppani. Mutta huomaatko sitä millainen hän on, vai juututko valittamaan pikkuasioista?
Miehistä valittaminen on monille meistä naisista enemmänkin harrastus kuin aito huolenaihe. Se voi olla hauskaa ja terapeuttista. Mutta kummasta on suhteen kannalta enemmän hyötyä, siitä että keskittyy negatiiviseen vai siitä että keskittyy positiiviseen?
Jokainen voi miettiä itse, kannattaako huonoon suhteeseen jäädä. Mutta jos suhteessa ja kumppanissa ei ole mitään oikeaa, ratkaisevaa vikaa, ei ehkä kannata valittaa pelkästään tavan vuoksi!
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 51 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Apua osoitteesta ( solution temple info ) oli ihanaa, minä ja vaimoni olemme taas yhdessä kahden vuoden eron jälkeen, Herra siunatkoon sinua ja temppeliäsi.