”Mies syö meidät vararikkoon”
”Tiedät varmaan sen laulun, jossa mies syö lapsen vanukkaat.
No minun mies syö vanukkaat, jogurtit, leivät, karjalanpiirakat, eilisen jämät, sipsit, tämän päivän ruoat, huomisen ruoka-aineet, juustot ja makkarat. Mies myös juo maidot ja tuoremehut.
Hedelmät ja puurohiutaleet saavat olla rauhassa, kaikki muu menee. No kuivat makaroonit jää koskematta nekin, jos ei valmista kastiketta ole.
Jos teen makaronilaatikkoa, johon tulee pussi makaroneja, melkein koko purkki maitoa ja puoli kiloa jauhelihaa, syön siitä kerran ja loput katoavat miehen Moolokin kitaan. Ei toivoakaan että iltaruoasta jäisi eväitä seuraavalle päivälle.
Sipsipussista ehdin syödä pari sipsiä, ja mies ahmaisee loput. Isosta yli kolmensadan gramman sipsipussista. Kolme kahden hinnalla -suklaapatukkatarjouksen patukat vedetään kerralla kaikki.
Jogurtteja ja niitä vanukkaita (!!!) mies syö monta purkkia päivässä. Iltapalan jälkeen menee vielä pari purkkia yöpalaksi.
Leipiä hän syö monta palaa kerralla. Juusto maistuu ilman leipääkin. Mies seisoo keittiössä ja höylää viipaleita suoraan suuhun niin että höylä vaan viuhuu.
Maidot ja mehut uppoavat suoraan purkista. Niihin saattaa jäädä liru pohjalle, mutta litra tuoremehua menee päivässä ilman mitään ongelmia.
Mies ei ole varsinaisesti lihava, mutta lievästi ylipainoinen kuitenkin. Varmasti vähempikin syöminen riittäisi, mutta eihän lievä ylipaino miestä hetkauta.
Mies ei ole myöskään kovin isokokoinen tai roteva, eli tässä ei ole kyse siitä, että miltei kaksimetrinen mies tarvitsee enemmän ruokaa kuin puolitoistametrinen nainen. Hänelle vaan maistuu ruoka, eikä hän osaa ottaa muita huomioon. Kun ruokaa on, se syödään.
Yksi iso ongelma on se, että tähän palaa hirveästi rahaa. Riittävästi täytyy saada ruokaa totta kai, mutta miehen mättäminen menee ahmimisen puolelle. Muut ongelmat ovat ne, että ostoksissa on hirveä vaiva ja ennakointi on mahdotonta.
Kaupasta pitää ostaa hirveästi ruokaa, että mies saa syödäkseen. Sitten sitä ruokaa ei kuitenkaan ole, jos itse meinaa jotain syödä. Pelkkää leipää saattaa löytyä, mutta juustot on höylätty menemään. Evääksi aiotut ruoat on syöty. Kokkaamista varten ostetut ainekset saattaa olla syöty, tyyliin paistettu pelkiltään puoli kiloa jauhelihaa ja vedetty napaan. Tai graavilohet syöty leivän päällä ja niin edelleen.
Mikä tähän avuksi? Mies sanoo että kai sitä syödä saa, ja että itse ostat kosmetiikkaa, siihen menee rahaa…
Pitääkö alkaa elää kuin kämppikset ja ostaa molemmille omat ruoat omille hyllyille jääkaappiin? Tosin tuskin sekään suursyömäriä pidettelisi…”
Nimim. Ahmatin vaimo
Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 48 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Onko mies laiska?
Kuulostaa siltä, että hän syö sellaista, minkä syöminen on helppoa ja mukavaa.
Koeta ostaa jonkin aikaa vain työläästi käytettäviä ruoka-aineita. Pakasta kaikki mahdollinen heti, jätä ja ota esille ja sulaksi vain se, mitä syödään. Osta juustoa vain raasteena, jonka säilytät pakkasessa. Pakasta myös leipä. Tyhjennä koti mahdollisimman huolella kaikesta helposti syötävästä. Osta itsellesi vain sellaisia herkkuja, joista tiedät, ettei hän niistä pidä, tai tee itsellesi herkkuja halutessasi kerta-annos (kuten vanukas tai mukikeksi mikrossa). Pidä saatavilla lähinnä hedelmiä ja vihanneksia. Jos tulee sanomista, kerro, että hän voi käydä itse kaupassa hupisyömistensä osalta, ja laittaa ne ruuat vaikkapa toiseen pikku jääkaappiin (jollaisen hän voi tarvittaessa hankkia, ellei osaa olla syömättä yhteistä kaappia tyhjäksi). Tarvittaessa hommaa kylmästi jääkaappiin (esim. koodilukolla) lukittava laatikko, ja kerro syyksi suoraan, että et kykene hoitamaan ruuanlaittoa, koska hän syö ainekset alta. Koska jos puhe ei mene perille, se ei mene perille.
Laita makaronilaatikosta siis säästettävä osa suoraan pakkaseen. Tarvittaessa jätä purkit nimikoimatta. Varaa ruokaa toiselle järkevä määrä, annostele lautaselle ja laita jotakin edullista kasvislisäkettä tarjolle kulhossa pöytään.
Jaksamista. Tiedän mitä se on, kun toinen tavalla tai toisella tekee arjesta jatkuvasti kupruista joko hölmöyttään tai piittaamattomuuttaan.
Tämä kuulostaa niin tutulta, ettei tiedä itkeä vai nauraa. Mä kokeilin sitä, etten mennyt enää kauppaan vaan laitoin herran asialle. Seurauksena kaapit täynnä sipsejä, wingsejä, nakkeja, lihapullia, ranskalaisia ja pekonia.
Ei toimi.
Nyt, kun lapsi on maailmalla teen keitettyjä kasviksia, monipuolisia salaatteja ja kasvisruokia.
Saan ihan rauhassa syödä ne yleensä itse, ellen laita valmista lautasta nenän eteen. Siitäkin jää aina jotain kompostin täytteeksi.
Tiedän, että nyt mies käy kauppareissuilla mm. Mäccärillä. Siinäpä käy.
Jos toinen on itsekäs ja/tai haluaa tappaa itsensä ruoalla, et kauheasti voi asialle tehdä. Paitsi ostaa se edellä ehdotettu lukollinen kaappi.
Kannattaa puhua lääkärin kanssa, jos syöminen loppuu vasta kun syötävissä oleva ruoka on loppu. Tämä ei ole tervettä.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00819/ahmintahairio-bed
Tee selvä jako, että mies ostaa ruokansa omalla rahallaan esim. ne hötöt, vanukkaat ja jogurtit sekä juustot, joita haluaa syödä. Tiedän myös talouksia, jossa saman ongelman vuoksi on kaksi jääkaappia ja toisessa munalukko, jonne ahmattisyömäri ei pääse.
Sama tunne. Olen yrittänyt vuosien ajan kertoa, että peruna/riisi/pasta on se, mitä pitäisi ottaa suhteessa proteiiniin enemmän, mutta ei. Lihapullat tms. katoaa nopeasti. Samoin herkut. Olen jopa nähnyt unta, jossa itkin, ettei rahani riitä mieheni ruokaan…
Tätä saa jankata teineille kyllästymiseen asti, että jos syöt ne nugetit/lihapullat niin niiden kanssa pitää keittää perunaa, pussimuusia, riisiä, pastaa, ranuja jne. Tässähän iskee epätoivo, että eikö tää lopu vielä aikuisenakaan. No sit toivottavasti ostavat itse ruokansa. Ehkä tällaisen kumppanin kanssa kahden kaapin taktiikka on sit vaan hyväksyttävä.
Syökö sun mies mitään päivän aikana? Jos aamiainen ja lounas puuttuu tai on liian pieni,kyllä se nälkä tulee iltasella ’ilman rajaa’.
Määrät ei kuulosta isoilta entisen suurperheen äidin korvaan. Taidat olla itse pieniruokainen. 400g jauhelihasta tehty makaronilaatikko menee kerralla, vaikka meitä on enää 3 syömässä. Tee enemmän ruokaa, pakasta itsellesi vaikka loput jos jotain jää. Osta omat sipsipussit, merkitse nimi tuotteisiin, joita ei muut saa syödä. Niin ja pistä mies kauppaan ja anna maksaa itse ostokset. Suurin ongelma taitaa olla, ettet ole kehdannut sanoa tästä miehelle.
Pistä mies ostamaan omat ruokansa, eikä hän saa koskea sinun ruokaan ollenkaan tai tulee ero. Sellaisen pistäisin jos miehellä olisi tuonlainen taipumus.
Lisäksi, passittaisin miehen kaiken varalta erilaisiin tutkimuksiin että voisiko olla jokin puutostila tai vaikka ahmintahäiriö menossa hänellä.
Kyllä aikuisen miehen pitäisi ottaa muutkin huomioon, eikä ahmia kaikkia ruokia omaan napaansa.
Tuttua juttua. Ite oon tottunut lapsuuskodissa jakamaan, mies ei. Ostan hedelmiä lapsille, mies syö ne. Juo laktoositonta maitojuomaa monta litraa päivässä, vaikka ei ole lupa laittaa sitä kuin kahviin. Mielestäni maito on kasvavien lasten ruokajuoma, ei 52-vuotiaan miehen
Kuulostaapa tutulta. Mieheni tekee aina samaa, nykyään asutaan eri paikkakunnilla, joten nyt ei kulu kaikki minun rahat ruokaan. On totta, että miehet kuluttaa enemmän, ja valitettavasti se 400g jauhelihaa/ makarooniloota ei oikeasti riitä miehen proteiiniksi/ ateria, jos siitä sitten ajatuksena 2hlö ottaisi evääksikin. Se, että munttaa napaan kaikki herkut, on taas ongelma. Yleensä puhumalla selviää. Myös leikkeleiden ja leivän kesken loppuminen on joillekin miehille ylitse käsityskynnyksen, mitä aamupalaksi, jos ukko syöpässy iltahiukopalana kaikki? Taas saattaa puhuminen auttaa. Mutta ei aina. 🤣 Rahan laitto ruokatilille voi toki herätellä, tai kauppalistan laatiminen klo 21.00, että kipitäppä ukko lähikauppaan yhteisen jääkaappikatselmuksen jälkeen.
Miehellä ei ole mitenkään itsestäänselvästi naista suurempi proteiinintarve, ei edes välttämättä kokonaisenergiantarve. En nyt tiedä, onko tämä 100% totta aina ja kaikkialla, mutta minulle on kerrottu, että proteiinia imeytyisi kerralla vain 20g annos, mikä tarkoittaisi, että syödystä jauhelihasta proteiini saadaan hyötykäyttöön n. 50 grammasta, ja loppu menee ns. varpusille. (Toki voi olla muita mielekkäitä syitä korostaa proteiinia ruokavaliossa, mutta tämä nyt näin makroravinnetarpeen näkökulmasta.)
Joo meill oli tämä sama. Ei ollut välillä edes maitoa kaapissa aamuksi mulle tai lapsille. Ennakoimattomuus on pahin ja sitä ei kukaan muu ymmärrä kuin siinä elävä. Tohonkin sanoisin et söis ruokaa eikä napostelis kaikkea muuta,muiltakin.
Enkä myös ostaisi kotiin enää mitään ahmittavaa
Voisiko miehellä olla ahmimishäiriö?
Mulla tuli mieleen tästä, että tämä nainen on pieni ja pärjää hyvin vähällä ruoalla, ei paljon kuluta niin ei ymmärrä, että isompi ja mahdollisesti fyysisessä työssä oleva mies tarvitsee enemmän sitä ihan tavallista nälkää pitävää ruokaa. Tekee sen kokoisia annoksia, että itse söisi pari kertaa, mutta keskivertoihminen ei. Sitten mies napostelee kaikkea nälkäänsä.
Toki mies on törppö kun ei ota muita huomioon, mutta tuo perus lämpimän ruoan rajoittaminen on typerää.
Syökö mies aamulla ja töissä liian vähän, kun illalla on niin nälkä? Onko pahasti stressiä tai väsymystä, se nostaa ruokahalua. Valittaako vaimo annoskoosta yhdessä syödessä, niin mies ei syö tarpeeksi lämmintä ruokaa? Vatsan toiminnan ongelmatkin voivat olla syynä suurempaan tarpeeseen, jos ruoka ei imeydy.
Ja nainenhan ei oletusarvoisesti kuluta tosi vähän, mutta lyhyt ja hoikka istumatyötä tekevä kaverini tuli tästä mieleen, ja hänen mielikuvansa siitä, mikä on iso annos vrt. raksahommia tekevä miehensä suhteen alussa.
Ja sitten taas lähisuvussa on tätä, että suurin piirtein mikään ruokamäärä ei näy missään kun suolisto ei toimi tavanomaisella tavalla, pysyvät hoikkina vaivatta. Bonuksena hajuhaitat.
Oma ukko oli tottunut syömään ruokalassa ”koko rahan edestä”. Nyt on pienentänyt annoksia oma-aloitteisesti, kun ei ole tätä mahdollisuutta ollut ja on pihi 😄 kannatan kyllä sitä, että mies hoitakoon kaupassa käynnin jos ruoka ei riitä.
En minä ainakaan kuvittele, että 100g proteiinia ja siihen pottu tai kaksi riittää pelkästään, mutta jos niitä perunoita ja kasviksia ois tarjolla niin paljon kuin mieli tekee niin pääsisi helpommalla sitten herkkujen kanssa loppuillasta. Paitsi jos on jo hirveä nälkä kotiin tullessa, ei kroppa toimi oikein loogisesti heti saatuaan ruokaa, vaan vielä tekis mieli jotain, ja syö liikaa. Jotain terveellistä helposti napsittavaa illalle? Ja ostaa vaan sitä tylsää perus ruislimppua tms. vaan, joka ei liikaa houkuttele, mutta on ruokaisaa verrattun sämpylöihin jne.
Aloituksessahan sanotaan selvästi että mies on ylipainoinen, ja jotain vanukkaita ja suklaapatukkaa eivkyllä aikuinen mies tartte, ei ole mitään perusteita miksi vetelee kaiken omaan napaansa. Tosi edes uutta tilalle mut miks ku ämmä kantaa ja maksaa?
Minä olisin tässä huolissani nyt siitä tiestä millä mies on. Tuollaisella ruokamäärällä hän on lihomisen tiellä ja siinähän ei ole muuta kattoa kuin lopulta hauta…
Mieti 10v eteenpäin ja kuvittele mies 20kg, 30kg, 40kg isommaksi..
Ei kuulosta siltä että hänellä on halua rajoittaa syömistä.
Jos hänen kanssaan haluat olla otat linjan että hän maksaa vaikka kaikki ruoat. Sinä voit maksaa jotain laskuja. Jos hän joutuu ottamaan vastuun ja seuraukset syömisestään lompakossaan voisi se auttaa. Ja faktaa pöytään. Ylös kuussa ruokaan menevä summa ja kuitit talteen. Niistä voi katsoa mitä kaikki maksaa.
Tässä pahinta on arvaamattomuus ja suunnitelemattomuus, ei niin ikään raha (kai se mieskin tienaa). Ymmärrän hyvin sen tunteen kun et löydä raaka-aineita just kun pitää kokata tai eväitä on pakko hakea kaupasta kaapin sijaan. Kuulostaa pahalta ja ”epäkodikkaalta”, mutta perusteellisen keskustelun jälkeen olisin ruvennut etiketöimään ruuat vaikka maalarinteipillä: ”lapsen eväät tiistaille” tai ”perjantai-illan ruoka”, jne. Jos on syönyt, hakekoon itse korvausta (niin kulta tiedän että olet väsynyt perjantaina työn jälkeen, mutta ei ole mistä tekisin ruokaa koska söit sen jo. Joten käy nyt kaupassa – niin saat syötävää). Vierasvaralle ja lasten karkeille lukittu jemmapaikka – vaikka sellainen lukittava työkalupakki vaatehuoneeseen tai varastoon.
Wau! Näitä on muitakin. Meillä mies hoitaa ruokaostokset. Syö puolet viikon ruokatarvikkeista välipaloina, voileipiä ruuan korvikkeena ja kitisee, kun pitää ravata monta kertaa viikossa kaupassa. Syö myös kaapeista sinne varaamani vierasvarakeksit, pakastimesta jäätelöt, lasten karkkipäivälle ostetut karkit ja sipsit, kaiken mitä löytää.
Olemme iso uusio perhe, ja miehen teini-ikäiset pojat on oppineet samoille tavoille. Minun aiemmat lapset osaavat kysyä ”voiko ottaa” ja yhteisiä pienempiä lapsia harmittaa kun joku on taas syönyt heidän herkut, itseä harmittaa kun joku piipahtaa kylään ja totean, että ”ei saatana, taas on tyhjä piparipaketti kaapissa/tyhjä jäätelörasia pakkasessa”.
Yli kymmenen vuotta olen aiheesta keskustellut ahmatin kanssa, tuloksetta.
Päätin, että joku päivä, kun hän ostaa itselleen oluen jääkaappiin(, niin kaadan sen viemäriin (itse en olutta juo)… ”eikös nää yhteisiä ole, kaikille tarkoitettu” 😉
No huh huh. Ostakoon ja kantakoon mies ruoat kotiin. Minä en aikakaan alkaisi elättämään toista tuolla tasolla. Älytöntä antaa aikusen(?) miehen käyttäytyä noin itsekkäästi ja vieläpä kirjoittajan rahoilla.
Miehenä sanoisin että laittaa miehen ostamaan itselleen tarpeeksi ruokaa. Ilmiselvästi, jos hän ei tosiaan ole erityisen lihava, niin hän tekee jotakin fyysistä työtä, esim raksaukko, silloin se kulutus on todellakin 3x enemmän mitä naisilla.
Itse kun vaihdoin alaa ulkotöistä raksalta siisteihin sisätöihin, suurin haaste tulikin olemaan se, että en enää kuluta kuin puolet siitä mitä ennen tarvitsin. Eli 4-6000 kilokalorin päivät on muuttuneet alle 3 tonnin päiviksi. meillä oli sellainen mittauslaitekin töissä viikon päällä millä kulutusta mitattiin monta viikkoa sillä laitteella ja jo 8h työpäivän aikana oli kulunut 3400 kalorin edestä energiaa. ja sitten oli vielä 2/3 päivästä jäljellä, ylityöpäivinä lukemat sai helposti kuuteen tonniin!!
HUOM! nyt minulla on vaikeuksia pitää paino kurissa, kun tuossa edellisessä työssä paino itseasiassa jopa aleni jonkin verran, eli päivittäinen 25000 askeleen työpäivä kulutti melkotavalla, kun nykyään ei tule edes 5000 askelta päivässä ellei käy lenkillä.
Eli lisää ruokaa, ja enemmän sellaisia jotka tuottaa kylläisyyden tunteen yms.
Kysymys, käykö kyseinen mies koskaan itse kaupassa?
Omalla miehellä oli aikaisemmin sama vika, kunnes aloin tehdä niin että laadin kauppalistan (viikon ruuat) valmiiksi ja lähetin hänet kauppaan ostoksille. Tämän toistin muutaman kerran.
Mokoma ei ollut tajunnut kuinka paljon rahaa sinne kauppaan menee, niin johan alkoi oma syöminen mietityttämään. 😉