Oma esimerkkini osoittaa karmealla tavalla, että erossa lapsen tapaamissopimus on tyhjä paperi
Huono Äiti sai lukijalta avautumisen:
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta muuttui vuonna 2019 ja sen myötä lapsen vieraannuttaminen voidaan katsoa rangaistavaksi rikokseksi. Yleinen ongelma kuitenkin on että kuinka toisen vanhemman manipulointi voidaan näyttää toteen? Kieroilua, valehtelua, lahjontaa..
Nuorin lapsemme muutti minun, äidin mukana eron jälkeen ja isä jäi yksin asumaan. 8kk erosta kuitenkin suostuin järjestelyyn jossa nuorin lapsi (9) meni asumaan isälleen ja teini-ikäinen lapsi jäi minun luokseni. Ero oli ollut vaikea ja riitaisa kuten koko pitkä liittokin ja ajattelin että sopu löytyisi näin nopeampaa. Kuinka väärässä olinkaan.
Isä otti heti uuden ”aseen” käyttöönsä. Lapsi muutti maaliskuussa isälleen ja näin hänet seuraavan kerran saman vuoden syksynä. Perusteluna oli ettei lapsi halunnut tavata äitiä koska tälle oli kerrottu että äiti on hylännyt hänet eikä halua olla lapsen kanssa. Isä kertoi kouluun, terveydenhuoltoon, naapureille, ystävilleen ja joka paikkaan olevansa yksinhuoltaja vaikka meillä oli molempien alaikäisten lasten yhteishuoltajuus. Teini-ikäiseen minun luokse asumaan jääneeseen lapseen hän ei pitänyt mitään yhteyttä.
Kahteen ensimmäiseen vuoteen en nähnyt lasta yhtenäkään juhlapyhänä, äitienpäivää lukuunottamatta. Ex-mieheni tiesi että juhlapyhät olivat tärkeitä minulle ja se oli taas yksi helppo ase käyttää.
Lastenvalvoja yritti tehdä lukuisia kertoja tapaamissopimuksia, mutta isä ei koskaan hyväksynyt niitä tai hyväksyi vain sellaiset sopimukset jotka olivat etävanhemmalle mahdollisimman epäsuotuisia. Niinpä sopimusta ei ole vieläkään saatu tehtyä, ei vaikka lastensuojelukin on ollut kokoajan kuvioissa mukana.
Kun lapsi sitten ilmoitti että haluaisi olla enemmän äidin kanssa isä suostui ensin sopimukseen jossa viikonloppuja äidin luona lisättäisiin, mutta perui sitten sopimuksen viime hetkellä perustellen että hänelle jää sitten niin vähän viikonloppuja. Lapsen etua ei pystynyt edes lastensuojelu takaamaan.
Asia olisi voitu riitauttaa käräjillä, mutta lakimiesten yksipuolinen vastaus oli että koska lapsi täyttää pian 12-vuotta ja saa lain mukaan päättää itse kumman huoltajan luona asuu, ei tapaamissopimukseen kannata enää lähteä hakemaan oikeuden päätöstä. Laki ei kuitenkaan huomioi sitä että 12-vuotias lapsi ei todennäköisesti pysty päätöstä tekemään varsinkaan jos vastassa on toinen ylikontrolloiva vanhempi.
Omassa tapauksessani olen kiitollinen siitä että lapsi on fiksu ja näkee isänsä käytöksen läpi. Isä peruu viime hetkellä ennalta sovittuja asioita joihin suhtaudun nykyään olan kohautuksella koska riitely pahentaa ensisijaisesti lapsen olotilaa eikä muuta mitään mihinkään. Koitan tehdä lapselle luonani vierailut mahdollisimman mukaviksi ja stressittömiksi. Juhlapyhiä ja syntymäpäiviä olemme viettäneet joustavasti tapaamisten sisällä. Viestittelen arkisista asioista hänen kanssaan hänen ollessa isällään enkä utele mitä he ovat tehneet tai ketä ovat nähneet ym.
Isä on ollut parisuhteessamme väkivaltainen, kontrolloiva ja sairaanloisen mustasukkainen. Eikä ole ottanut osaa lasten kasvatukseen ja hoitoon. Hän vastuuttaa edelleen lapsen hoitoa omille vanhemmilleen.
Lapsen edun mukaista olisi että erotilanteissa kirjallisen lapsen tapaamissopimuksen teko olisi pakollista ja sen noudattamatta jättäminen rangaistava teko. Mikäli toinen vanhempi on väkivaltainen, päihteiden väärinkäyttäjä tms on meillä olemassa perhetyöntekijät, lastensuojelu ja sen kautta valvotut tapaamisjärjestelyt ym, mutta lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta sen vuoksi ettei toinen vanhempi osaa käsitellä eroa ja omia negatiivisia tunteitaan on väärin ja siihen olisi pitänyt puuttua jo aikoja sitten! Miksei tähän saada lakimuutosta jota voidaan valvoa ja joka toimisi käytännössä!? Kuinka monen lapsen pitää vielä kärsiä vanhempiensa erosta?
Aina siihen riitaan ei tarvita kahta!
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 13 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Täällä toinen vanhempi ei hyväksynyt eron jälkeen uutta puolisoani ja muutti lapsen kanssa satojen kilometrien päähän. Koska muutin yhteisestä kodista pois, pystyi hän siirtämään lapsen kirjat mitään kysymättä. Tapaamissopimuksentekohetkellä lasta luvattiin kuljettaa ja tapaamisista pitää huolta, mutta pian muuton jälkeen niitä peruttiin erilaisilla selityksillä. Mustamaalaaminen alkoi selkäni takana jo silloin, kun muuttoa alettiin valmistella, millä varmistettiin lapsen lähtö. Lapsi oli yli 12-vuotias eikä mitään ollut tehtävissä.
Nyt jo lapsi jo lähes aikuinen. Ei asetu vanhempaansa vastaan, ei halua riitaa toisessa päässä, mutta puheistaan olen saanut käsityksen, että aavistaa kyllä, mitä on tapahtunut. Onneksi tuntuu olevan siihen riittävän fiksu ja olemme saaneet säilytettyä vieraannuttamisesta huolimatta välit. Riskin otin, kun olen ollut hänelle rehellinen asioista, mistä minua on syytetty ja kysynyt suoraan, onko hän puhunut asioita, mitä minulle on väitetty.
Tuttua. Edelleen, jos sakko tapaamisen täytäntöönpanosta asetetaan, voi vieraannuttaja sen maksettuaan ihsn rsuhadda jatkaa vieraannuttamistaan. Uuden ihkasakon ja sakonmaksun häutäntöönpanon kestäessä ehfitään tiohon 13- v ja oikeuslaitos ei huomioi vieraannuttamista mitenkään
Saisikohan sen sakon vieraannuttamisesta ex-puolison uudelle puolisolle? Sekin kun voi olla se vieraannuttaja…. ei anna lasten tavata toista vanhempaa enää…
Kyllä yli 12 vuotiaan mielipide huomioidaan tuomioistuimen prosessissa. Tuomioistuin pyytää olosuhdeselvitystä kunnan sosiaalipalveluista ja selvittäjät tapaavat niin vanhempia, kuin lasta ja antavat tästä lausunnon tuomioistuimelle. Lastenvalvojalla laadittavat sopimukset ovat aina vapaaehtoisia, eikä kumpaakaan osa puolta voi pakottaa niitä laatimaan. Sitä tilannetta varten vastuu on vain ja ainoastaan tuomioistuimelle.
Lastenvalvojien koulutus ja ammatillinen tietämys nykypäivän vuoroviikkoasumisesta on jämähtänyt vuosituhannen alkuun. Se on ihan silkkaa tuuria miten lastenvalvoja sattuu tai viitsii aikaansa seuraamaan.
Hei, mitä tarkoitat tällä kommentilla? Mitä tarkoitat että tietämys vuoroviikkoasumisesta on vanhentunut?
Lv katsoo esim elatusapulaskurista v. 2007 kaavakkeella, vuoden 2019 lakiin tulleen vuoroviikkoasumisen tilannetta. Luetunymmärtäminen jäänyt vajaaksi vaikka kuinka lukisi, ettei kaavake tulkitse vuoroasumista.
Ok, ajattelin että tarkoitit jotenkin vuoroviikkojärjestelyyn liittyviä asioita, mutta ajatuksesi olikin elatusmaksun liittyvä. Pitää paikkansa ettei elatusmaksuohjeistuksessa ole huomioitu vuoroviikkoasumista
Niinpä ja taitamaton LV suorastaan aiheuttaa riitaa lapsen vanhempien keskuuteen esittämällä yksisilmäisen sokeasti kaavakkeen näyttämää summaa kun ei viitsi vaivautua kyselemään tai esittämään mitään. Tuollaisesta LV:stä pitäisi tehdä valitus LV:n työtä valvovaan sosiaalilautakuntaan. Kouluttamisesta vastaa työnantaja, mutta täytyisi myös tolkun viranhaltijan viitsiytyä seuraamaan aikaa ja lakia.
Meillä taas isä olisi saanut tavata mutta jätti käyttämättä tapaamisia, ja tapasi aniharvoin, ennenkuin itse sotki elämänsä ja uhkaili minua mm. tappamisella yms. Lupasi lähettää myös kaikki kaverinsa perääni tappamaan minut.
Myöhemmin keksi että minä olin vieraannuttanut hänet lapsesta ja kertoi nyyhkytarinoita pokkana kaikille, jotka vain kuuntelivat häntä.
Vieraat ihmiset pitävät minua ties minä hänen valheittensa takia.
Varokaa narsistisia ihmisiä. Tässä oli kyseessä narsisti-isä, joka myös psykopaatti.
Ei niiden muiden tarvitse olla edes vieraita. Suurin osa yhteisistä tutuista, jopa ystävistä, uskoi exän kaiken paskan. En olisi jaksanutkaan, mutta ei ollut myöskään halua alkaa kiertää kaikkia tuttuja samoin kuin exä teki ja puolustaa itseään valheita vastaan. Tuskin mikään olisi muuttunut paremmaksi ainakaan. Toisaalta, ehkä se olikin mun onni, kun tuntuu etten jaksa kovin paljon ihmisiä edes tavata. Aniharva ehkä 1 tai 2 on viitsinyt eron jälkeen olla minuun yhteydessä. Tähän joukkoon kuuluu myös minun sukulaisia. Jopa oma isäni uskoi pitkään exän valheet. Ei sentään enää, kun sai tappouhkauksista tuomion.
Nykyään laista on poistettu 12 vuoden ikäraja. Jo ihmisoikeussopimukset edellyttävät ihmisten kuulemista. Jo nuorempia lapsia kuullaan heidän ikätasonsa mukaan. Kuitenkin tapaamisten täytäntöönpanolakiim tuo ikäraja on jäänyt. Eli vaikka päätös annettaisiin pakollisena ei sitä voi laittaa täytäntöön, mikäli 12 vuotias vastustaa vanhemmalle menoa. Se onko manipuloitu vai ei lasta on vaikea näyttää. Monesti lasta kuultaessa hän sanoo vieraille ihmisille mitä halutaan ( toinen vanhempi haluaa) toisaalta on tilanteita missä lapsi kertoo omin sanoin hyvin suoraan oman tahtonsa ja toinen vanhempi( monesti se kenen luokse ei haluta) ei halua uskoa ja syyttää manipuloijaksi. Nimimerkki Ex-lastenvalvoja nykyisin juristi
Ei lapsia kuulla vieläkään kunnolla, oikeudessa ainakin sitä halutaan ilmeisesti välttää, jotta lasta ei kuormiteta liikaa. Tapaamisissa vedotaan siihen että vanhemmat ottavat lapsen mielipiteen huomioon mutta jos vastassa on vahva ja kontrolloiva vanhempi, ei lapsi uskalla sanoa omaa mielipidettä edes vanhemmalle, saati viranomaiselle. Tällaiseen on hyvin vaikea puuttua ja täytyy vain luottaa siihen että kun lapset kasvavat, uskaltavat näyttää oman mielipiteen myös sille kontrolloivalle ja uhkaamalla lapset luokseen saaneelle vanhemmalle.