Se joulu ei asu enää meillä
Huono Äiti sai avatumisen: Itsenäisyyspäivän kynttilät eivät olleet meillä merkki juhlasta, vaan ne olivat lähtölaukaus. Kun ikkunoihin syttyivät sinivalkoiset valot, tiesin, että kotimme sisällä alkoi hidas pimeneminen. Se oli päivä, jolloin isä avasi ensimmäisen pullon, joka ei sulkeutuisi ennen tammikuuta.
Muistan sen psyykkisen rapistumisen, joka tapahtui muutamassa viikossa. Jouluaattoon mennessä isä oli jo varjo entisestään – poissaoleva, ärtynyt ja henkisesti rikki. Hän istui nojatuolissaan tai makasi makuuhuoneessa, kun muu maailma soi joululauluja. Hän ei osallistunut. Hän ei hankkinut lahjoja, eikä hän jaksanut avata niitä harvoja, joita äiti oli hänelle kiitollisuudenvelassa tai säälistä hankkinut. Ne jäivät avaamattomina kuusen alle, muistutuksina ihmisestä, joka oli läsnä vain fyysisesti.
Samaan aikaan äiti teki kaikkensa. Hän suoritti joulun kuin kyseessä olisi ollut eloonjäämistaistelu. Hän leipoi, siivosi, koristeli ja paketoi. Hän kantoi ruokakassit lumihangessa työpäivän jälkeen ja loihti pöytään juhlan, jota kukaan ei oikeasti uskaltanut juhlia.
Kaikkein raskainta oli äidin hiljaisuus. Se tapa, jolla hän hymyili sukulaisille ja sanoi ”isällä on nyt vähän rankempaa”, kun kaikki tiesivät totuuden. Hän piti perhettä kasassa tahdonvoimalla, jota en toivoisi kenenkään joutuvan käyttämään. Äiti teki kaiken näkyvän ja näkymättömän työn yksin, samalla kun hän yritti peittää isän juomisen aiheuttaman häpeän ja pelon. Hän rakensi meille kulissin, jonka sisällä me lapset tiesimme tasan tarkkaan, kuinka hauras koti oli.
Katsoessani sitä hampaat irvessä suoritettua ”joulun taikaa” tein lapsena päätöksen. Katsoessani äitini uupumusta ja isäni tyhjiä silmiä vannoin, ettei tämä elämä tulisi koskaan olemaan minun elämääni.
Nyt aikuisena, kun oma jouluni lähestyy, tuo lupaus on vahvempi kuin koskaan. Minun kodissani joulu ei ole pelastussuunnitelma alkoholismille.
Minun jouluni on rehellinen. Jos väsyttää, levätään. Jos ei huvita leipoa, ei leivota.
Minun jouluni on yhteinen. Se ei ole yhden ihmisen hikinen urakka muiden katsoessa sivusta. Se on yhdessä tekemistä, jossa jokaisella on vastuu ilmapiiristä.
Minun jouluni on turvallinen. Siellä ei tarvitse pelätä korkatun pullon ääntä tai sitä, missä kunnossa kukakin on aamulla.
Haluan sanoa kaikille niille lapsille, jotka nyt elävät siinä jännityksessä, jota minä elin: te ette ole vastuussa aikuisten joulusta. Ja haluan sanoa kaikille äideille, jotka kantavat joulua yksin selässään: teidän ei tarvitsisi.
Minä valitsen toisin. En kanna mukanani sitä taakkaa, että joulun on oltava täydellinen, jos hinta on henkinen romahdus.
Tänä vuonna sytytän kynttilän rauhalle, joka on aitoa. Sille, ettei kenenkään tarvitse enää esittää, että kaikki on hyvin, kun koti murenee ympärillä. Se elämä jäi sinne, menneisyyteen. Ja sille sanon: kiitos, mutta ei koskaan enää.”
Nimim. Näkymätön lapsi
Joulun auttavat tahot:
Hätänumero 112: Soita aina tänne, jos tilanne kotona on vaarallinen, joku on väkivaltainen tai on välitön terveysvaara.
Kriisipuhelin (MIELI ry): Päivystys 24/7 suomeksi numerossa 09 2525 0111. Henkistä tukea vaikeassa elämäntilanteessa oleville ja heidän läheisilleen.
Sosiaalipäivystys: Oman asuinalueesi sosiaalipäivystys auttaa ympäri vuorokauden, jos lapsen turvallisuus tai perheen pärjääminen huolestuttaa. (Löydät numeron hakemalla ”sosiaalipäivystys [oma kaupunkisi]”).
Helsingin sosiaalipäivystys
Avoinna joka päivä ympäri vuorokauden
Puhelun hinta: normaali puhelumaksu
Soita 0206 96006
Lasinen lapsuus: Tarjoaa tukea ja chat-palveluita lapsille ja aikuisille, joiden elämään vanhempien juominen vaikuttaa tai on vaikuttanut.
Päihdelinkki: Kattava sivusto, jossa on tietoa ja anonyymi neuvontapalvelu sekä chat.
Al-Anon: Vertaistukea alkoholistien läheisille (puolisoille, lapsille, ystäville). Auttava puhelin: 040 125 9121. al-anon.fi
Lasten ja nuorten puhelin (MLL): Ilmainen ja anonyymi numero 116 111 (ma-pe 14–20, la-su 17–20). Myös chat ja nettikirje. nuortennetti.fi
Sekasin-chat: Valtakunnallinen keskustelupalvelu 12–29-vuotiaille. Avoinna arkisin 12–24 ja viikonloppuisin 15–24. sekasin.fi
Pelastaa Lapset ry – Nettivihje ja tuki: Apua ja ohjausta lapsille ja nuorille verkossa.
Nollalinja: Maksuton puhelinpalvelu kaikille, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai sen uhkaa läheisessä ihmissuhteessa. Puh: 080 005 005 (24/7). nollalinja.fi
Turvakodit: Jos kotona oleminen on turvatonta, voit hakeutua turvakotiin mihin vuorokauden aikaan tahansa.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 5 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Se ihminen joka pilaa jjoulun, voi olla myös äiti, ei aina isä. Yhtälailla se perheen alkoholisti voi olla äiti, ei kannata aina yleistää, että isä pila joulun juomisellaan.
Meillä narsisti isä onnistui pilaamaan juhlan kuin juhlan en muista oliko alkoholi kuvioissa mutta se keksi syitä kiukutella, solvata, ärhennellä yms. Äiti raatoi, lahjoja kävivät kuitenkin yhdessä ostamassa, kun kasvoin isommaksi autoin äitiä mm laatikoiden valmistuksessa, siivouksessa jne joululauluja ei saatu soittaa koska se ärsytti herra ikuista negatiivista äksyilijää, meidän joulua varjostivat pelko, ns kananmunakuorilla kävely, hiipiminen jne. Lapsena sitä odotti paketteja ja jouluruokaa mut muuten joulu ei tuntunut joululta kun silloinkaan ei saanut olla rennosti
Ja lopputulos on että lapset viettävät joka toinen joulu juurikin sen juopon miehen kanssa, ilman äitiä.
Voi miten tärkeätä olisi tehdä lastensuojeluilmoitus, johon oikeasti reagoidaan, joka ikisestä lapsesta joka elää tuossa todellisuudessa.
Ei siksi, että lapset vietäisiin pois, vaan siksi, että nämä äidit havahtuisivat toimimaan omien lastensa suojelemiseksi ja pelastamiseksi tuosta. Äidin tulisi joutua valitsemaa, lapset vai päihdeongelmainen puoliso.
Joskus, jos oikein hyvin käy, se alkiholistikin havahtuu menemään hoitoon.
Tämä pitäisi kaikkien naisten tajuta. Läheisriippuvainen äiti, joka roikkuu juopossa miehessä, on jokaisen lapsen vihollinen numero 1. Alkoholistiperheessä vastuu on sillä, joka ei älyä ottaa lapsia ja lähteä. Alkoholisti ei ota vastuuta.