Aikuisten hetki – miten se meni niinku omasta mielestä?
Aikuisilla on taipumus haluta hetkiä, jolloin yhtään alle 18-vuotiasta ei ole näköpiirissä. Hetket eivät ole välttämättä mitään kuumaa seksiä kuutamossa -tyyppisiä hetkiä, vaan ihan tavallisia tuokioita, joissa esimerkiksi ensimmäisen kerran viikon aikana vaihdetaan kokonainen lause aikuisten kesken. Aikuisten hetkien harjoittaminen ei onnistu amatööreiltä:
Avaat silmäsi vapaapäivänä tavallista aikaisemmin. Päätät ottaa hetkestä kiinni ja pyrkiä kohti aikuisten omaa aikaa.
Hiivit vessaan. Et todellakaan vedä vessaa ja käsienpesun korvaa käsidesi, ettei vaan kukaan heräisi.
Mietit, että kahvi olisi kiva. Pelkäät, että kahvinkeitin herättää alaikäiset etkä uskalla edes laskea keittiössä vettä. Koska kahvihammasta kolottaa, raahaat kahvinkeittimen kylpyhuoneen pistokkeeseen, jonka lattianrajassa suoritat kahvikeiton riittiä ihan tietoisena siitä, että tämä saattaisi näyttää hyvältä aineistolta Hauskoissa kotivideoissa. Kahvi porisee. Miksei ole olemassa täysin äänettömiä kahvikeittimiä?
Menet jääkaapille äänettömästi. Et inahdakaan, vaikka astut suoraan erittäin pienen Lego-ukon päälle ja se tekee kipeää. Varaat makuuhuoneeseen voileipätarpeet ja sivelet leipääsi kuin se olisi suurin aarteesi sitten viime juhannuksen. Kohta kaikki on valmista.
Makuuhuoneessa on kahvi, voileivät ja aikuisten hetki. Aikuinen avaa suunsa ja sanoo, kuule, mistä aloitetaan? Toinen aikuinen hörppää kerran kahviaan ja avaa suunsa vastaukseen. Samalla hetkellä ovelta kuuluu: ”Te oottekin jo hereillä! Pelataan Afrikan tähteä!”
Aikuisten hetket – ei amatööreille.
Aikuisten aikaa on käsitelty lisää täällä.
Ja kohta ollaankin sitten avioliittoleirillä, siitä kokeilijan kertomus täällä.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 4 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Niin kyllähän ne lapset saa pysymään hiljaa mutta kun ei raaski. Kun lapsi herää iloisena uuteen aamuun niin tuntuu kurjalta passittaa pois luota. Vaikkakin sitten kesken sen aikuisten hetken. Ymmärrän tuskan tässä asiassa hyvin.
Hei hei hei hei!! Meillä ei ole opetettu lapsia hiljaisuuteen, vaan he _ovat_ herkkäunisia. Perineet sen äidiltään. Joku tasainen meteli on OK, mutta kuka huudattaa radiota yön yli – en minä ainakaan. Hiljaisuuden halkaisevat äänet herättävät taatusti. Sanokaa mitä sanotte. Ymmärrän Huonon Äidin tuskan!
Onko se pakko opettaa lapset nukkumaan absoluuttisessa hiljaisuudessa? Jos lapsi on alusta saakka totutettu kuulemaan nukkuessaan normaalia elämisen ääntä, saa ihan rauhassa myöhemminkin keittää kahvia ilman paniikkia. Lapsi myös käsittääkseni nukkuu levollisemmin, kun alitajuisesti äänistä tietää kaiken olevan normaalisti. 🙂
Jos lapsi osaa pelata afrikantähteä, kyllä hän osaa olla puoli tuntia ilman aikuisen seuraa, jos sitä asiaĺlisesti pyytää. Kyllä sen ikäinen jo ymmärtää ja osaa antaa rauhaa. Ainakin meillä lapset antavat aikuisten nukkua vapaa päivänä ihan rauhassa. Aamuhetken voi ihan vapaasti käyttää kuulumisten vaihtoon tai ovi suljettuna vaikka arkiseksiin ?