Äitipuoli kertoo: mieheni eksä omii lapset
Lasten vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta eron jälkeen on valitettavan yleistä. Tämä äitipuoli kertoo, millaista on kun äiti vieraannuttaa isää lapsista:
”Tulin tahtomattani äitipuoleksi tavatessani nykyisen mieheni. Itselläni on 26v. aikuinen poika, joka on opiskellut itselleen ammatin, hänellä on vakituinen työpaikka ja hän elää omaa elämäänsä avovaimonsa kanssa.
Olen niin surullinen mieheni puolesta, kun hän ei saa olla lastensa kanssa riittävästi. Yhteishuoltajuus on vain sana paperilla, lähivanhempi päättää kaikesta ja voi tehdä kiusaa miten vaan. Tapaamiset sovitaan aina kirjallisesti, jotta on todistettavasti sovittu asioista. Silti tapaamisia jää väliin, milloin mistäkin syystä.
Lasten äiti järjestää lapsille isäviikonloppuna jotain extra kivaa, kutsuu lasten kavereita yökylään, retkiä tms. Jos isä yrittää pitää kiinni oikeudestaan tavata lapsia, on hän ilkeä, kun ei anna lasten tavata ystäviä…
Ylin kuva Shutterstock.
Lapset ovat aivan ihania ja tuntuu todella epäreilulta asettaa heidät ikävään välikäteen. Eron jälkeen lapsia pitäisi vain tukea, jotta heistä kasvaa tasapainoisia aikuisia. Kaikki kiva mitä me teemme lasten kanssa kyseenalaistetaan ja uusien asioiden oppimisen ilo sammutetaan kotona.
Vanhempi lapsista joutuu jatkuvasti olemaan lapsenvahtina kotonaan, siellä kun on kaksi pienenpää pikkuveljeä äidin luona. Tuntuu, että olemme pahasti alakynnessä. Isällä ei ole oikeuksia ja kaikki sanovat, että ettekö te voi sopia? Mitä se auttaa, kun ”sopii” mitä tahansa, se ei toteudu?
Koskaan ei voi olla varma mistään, matkoja ei voi varata, jos ei annetakaan passeja mukaan. Kelakorttejakaan ei saa meille, jos lapsi sairastuu, hänet pitää viedä kotiin ja äiti vie lääkäriin. Neljän lapsen kanssa mieluummin lääkäriin, kun vaihtoehtona isä voisi viedä. Mitä järkeä tässä on??”
Nimim. Äitipuolen tuskaa yhteishuoltajaisän puolesta
Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus alla olevalla lomakkeella. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 20 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Kyllä. Alusta asti miehelle tuli selväksi, että joulu ja muut äidille tärkeät hetket lapset viettävät äidillä. Ei todellakaan mitään vuorovuosia vaan aina äidin tunne edellä. Samoin lomat.
Järkyttävää hallintaa joka asiaan.
”Lasten paras” oli klisee, joka sai lähinnä koomisia puolia.
Kaikki äidin luona on parempaa, houkuttelevampaa. Oikeasti oli niin sääli, että lasten piti äidin pönkitykseksi tavallaan kokoajan valita äiti.
Tietenkin suurinta myrkkyä oli isän puoliso, johon ei saanut kiintyä missään nimessä. Sehän oli kaikki äidiltä pois.
Mieheni ex-vaimo aikoinaan ei antanut nuorimman tytön tulla meille ja välit jäivät etäisiksi.
Olen itse ollut uutena vaimona, nyt jo 22 vuotta ilman kontakteja mieheni lapsiin koska he äitinsä takia eivät voi minua sietää. Äiti piti siitä huolen että olen paha äitipuoli vaikka yritin olla vaan mahdollisimman etäällä. Nyt ei mieheni pidä lapsiinsa paljon yhteyttä koska tämä äiti on hieman erikoinen ja seuraa tilannetta ….Harmi jo aikuisten lapsien kannalta, olisin osannut antaa heille enemmän kuin oma äitinsä, tarkoitan siis henkistä kasvua ja motivaatiota koulutukseen.
Ei voi enää mitää, tuli on työnsä tehnyt ja näin mennään
Meillä sit taas niin päin, että isä ottaa lapsia luokseen vain muutaman kerran vuoteen. Aina kun tarjoan nii ei kelpaa milloin milläkin syyllä. Joutuu tekemään tosissaan yksipuolisesti työtä, että lasten välit isään säilyy, koska se tuntuu olevan mun vastuulla. Samaan aikaan kyliltä kuuluu kuinka exän nykyinen viljelee juttuja siitä, että minä olen se vieraannuttaja. Kaikki ei ole niin mustavalkoista. Onneksi on viestit tallessa.
Noh tässäkin teksissä näkyy miten äitipuoli arvostelee lapsen äitiä siitä, että tämä vaatii esikoista vahtimaan nuorempia lapsia. Miksihän ne välit ovat tulehtuneet, oletteko alkaneet etsimään toisistanne vikoja vai mikähän mahtaa olla koko totuus. Kun tulee jonkun uuden ihmisen elämään niin kannattaa tulla nöyrästi ja hienotunteisesti eikä ryhtyä ensimmäisenä arvostelemaan sitä lasten äitiä ja kilpailla asemasta hänen kanssaan.
Mielestäni tässä ei nyt kyllä ollut kyse mistään kilpailuasetelmasta, vaan siitä että äiti ei pidä yhteishuoltajuudesta kiinni, vaan haittaa sitä erilaisin konstein. Millä tavoin se ajaa lasten parasta tai etua? Mielestäni ei millään tavalla. Mikäli äiti on näinkin katkera, niin suosittelisin terapiaa. Liitto lasten isän kanssa on päättynyt, mutta on väärin kostaa sitä lapselle, sen enempää kuin isällekkään. Isällä on oikeus lapsiinsa, yhteishuoltajuus on päätetty ja äidin tulisi kunnioittaa tätä, tykkäsi tai ei.
Ja muistuttaisin vielä, esikoinen ei ole mikään extra lapsenvahti, vaan lapsi itsekin.
Olen itsekin esikoinen ja mielelläni vahtinut pikkusisaruksia tietyin ehdoin. Et voi puhua kaikkien esikoisten puolesta. Edelleen on lämpimät välit sisaruksiin ja olen parhaillaan vielä 40 vuotiaanakin auttamassa veljeäni. Esikoinen ei ole pikku aikuinen, mutta kyllä hän voi vähän vahtia pikkusisaruksia. Myös oma esikoiseni haluaa välillä hoitaa pikkuveljeään ja leikkii tämän kanssa mielellään. Eipä mennä moittimaan toisten äitien valintoja ja koukkaamaan äitiyttä. Sitten tulee naisetkin paremmin toimeen keskenään. Toisten tontille ei mennä pätemään jos ei tiedetä koko totuutta.
Mieheni huijasi ystäväni kanssa, hän muutti toisen naisen kanssa. Mieheni, joka ei nyt pystynyt toimeen ilman minua, ei halua nähdä minua. Olen niin onnellinen, että sain rakkaan aviomieheni takaisin sen jälkeen, kun väärennetty loitsunharjoittaja huijasi minua kahdesti, mutta kiitän Jumalaa siitä, että tohtori Lomi auttoi tuomaan mieheni takaisin viipymättä ilman minkäänlaista huijaustoimintaa. yhteyttä tähän Jumala lähetti oikoluvun sähköpostiinsa; LOMIULTIMATETEMPLE@GMAIL.COM lupaan, että hän auttaa sinua ratkaisemaan suhteesi ongelman, hänen sanansa ovat SURE !!
Tuo nyt kyllä on valhe ettei voi lääkäriin viedä ettei ole Kela-kortteja! Lääkäriin vieminen on teidän velvollisuus, sinne pääsy sairaana kuuluu ihmisoikeuksiin voi ****??!!
Meillä myös vähän samanlainen tilanne ja mies oli aika väsynyt edestakaisin veivaamiseen ja tapaamisten perumiseen.
Lapsia on 3.
Selvittelin asiaa lastenvalvojan kanssa ja hän kertoi eri vaihtoehdoista…sovitteluista ym ja on jopa mahdollista saada uhkasakko jos sopimuksen mukainen tapaaminen peruuntuu.
Laitoin äidille ja hänen uudelle kumppanille molemille asiallisen tekstiviestin ja kerroin vaihtoehdoista.
Listasin myös tapaamispäivät loppuvuodelle.
Tämän jälkeen asiat on sujuneet ja lapset ovat olleet sovittuina viikonloppuina meillä. Jos jollakulla lapsista on joku meno, hän saattaa jäädä pois ..mikä on tietysti ihan ok…mutta muut ovat tulleet.
Aiemmin yhden lapsen menon vuoksi peruuntui tapaaminen…eikä sitä voinut siirtää seuraavaan viikonloppuun koska se oli äiti-viikonloppu.
Se, jota olin rakastunut, käytti haavoittuvuuteni mahdollisuutena pilata, rangaista ja nöyryyttää minua. Tulin hänen tunneperäiseksi orjaksi. Hän väärin minua. Menin pois. Minun käsitykseni maailmasta, ihmisistä ja rakkaudesta kokonaan romahtanut. Väärinkäytökset saatiin päätökseen, mitä sydämestäni jäi pois. Rationaalisesti tiesin, että hän oli väärin. Tunteellisesti rakastin häntä ja ajattelin voivani korjata häntä. Ajattelen häntä koko ajan, mutta hän ei puhu minulle. Olin niin raskaana voimakasta pelkoa siitä, että olen arvoton ja en koskaan enää tunne rakkautta sen takia, jonka olin kohdannut ihminen, jota en rakastin kuin kukaan muu elämäni pahimmalla mahdollisella hetkellä, etten voi uskoa, että elämä voi koskaan olla sellainen kuin se oli ennen. Se vahingoitti ja raivasi minua niin paljon, että pelkään, että kukaan ei koskaan kiinnosta, jos joku kärsii niin paljon kipua. Jokainen vastahyökkäys tilanteeseen – juominen, sekaantuminen, puhuminen, syöminen – luo toisenlaisen ongelman, jotta voit välttää, mutta kaikki, mitä haluat, on jotain, joka estää sen vahingoittumisen. joten kun kipu tuli sietämätöntä, niin minun piti tavoittaa Dr.Chamberc Online-loitsunavusta ja kun luin lisää hänestä ja huomasin, että hän on Aasian vahvin pappi, niin tunsin helpotuksen ja saan enemmän rohkeutta ulos hänen loitsuja yrittää. hän kertoi minulle, että mieheni oli menossa kotiin 100%: lla rakastaen minua ja lapsia ja että perheeni tulee olemaan jälleen yhdistyneenä, kun hän laittaa hänelle loitsun. suurin ihme, jonka olen koskaan nähnyt, oli se, että 24 tuntia myöhemmin hänen loitsunvalinnan jälkeen, Husband soitti minulle, että hän oli pahoillani koskaan jättäen minut ja kertoi myös, kuinka paljon hän kaipasi minua. ja näin hän palasi kotiin tämän oikeinkirjoittajan Dr. Chambercin voimalla. Olemme yhdessä eläneet rauhassa ja hän on rakastanut minua ehdoitta, kun olen kokenut Dr.Chambercin loitsut. voit myös ottaa yhteyttä hänelle samanlaisista asioista ongelman ratkaisemisessa Sähköposti: chamberc564@yahoo.com
Ex:än ex oli ottanut asiakseen pilata avioliittomme juurikin lasten välityksellä. Mitään menoja emme pystyneet sopimaan etukäteen koska ikinä ei tiennyt milloin tulee soitto mitä erilaisin verukkein. Isä oli jo ennen eroaan ex:ästään huolehtinut lapsista kun äidillä menojalkaa vipatti. Säälittävintä oli se että äiti käytti lapsiaan hyväksi. Onnekseen nämäkin lapset on jo aikuisia ja äiti varmaan onnellinen kun saa mennä ’menojaan’ ja lapset eivät ole ’tiellä’
Monet taistelut ex kävi lastenvalvojaa myöten mutta äiti ei luovuttanut. Itse en jaksanut jatkuvaa kinaa ja epävarmuutta, mutta ei tainnu exäkään jaksaa kun muutti toiselle paikkakunnalle. En ymmärrä kuinka kukaan äiti voi olla niin katkera ja laittaa lapsensa kärsimään.
Onkohan missään olemassa vertaistukiryhmää vieraannuttamista omassa perheessään seuraaville äitipuolille? Tämä asia tuntuu olevan yllättävän yleinen. Keinoja vieraannuttaa tuntuu olevan lukemattomia ja jokaisessa tarinassa on oma ”twistinsä”. Olisi huojentavaa jakaa tuskaansa muidenkin kuin uusperheterapeutin kanssa, ja tiedossahan on, että ainoastaan saman tilanteen kokeneet voivat oikeasti ymmärtää, mistä on kyse. Näihin keskusteluihin usein tulevat mukaan myös ne vieraannuttajat, jotka hakevat toimilleen oikeutusta muilta ja kääntävät keskustelun ihan väärille urille. Lasten identiteetin suojelemiseksi anonyymi keskustelualue olisi paras.
No eipä auta aina oikeudenkäyntikään. Kun lapsen äiti päätti vieroittaa lapsen oli keinot kuin oppikirjojen esimerkit. Oikeudessakin voitti koska esitti ja valehteli niin uskottavasti. Oikeutta käytiin eri asteilla noin 10 vuotta.
Oikeuden päätös tapaamisista on, muttei ne toteudu milloin minkäkin verukkeen vuoksi.
Lasta emme ole muutamaan vuoteen nähneet ollenkaan enää.
Tekstissä on aika paljon virheitä, ensinnäkin Kela-kortteja voi hyvin olla 2 kappalein, molemmilla vanhemmilla. Näin ollen lasta ei todellakaan tarvitse viedä lähivanhemman luo jos hän sairastuu.
Mutta sitten itse asiaan. Eron jälkeen , mikäli vanhemmat tulevat edes jotenkuten toimeen voidaan tapaamisista sopia lastenvalvojalla. Jos ei , on seuraava askel tuomioistuinsovittelu. Mikäli sovittelussa ei päästä yhteisymmärrykseen viedään asia eteenpäin käräjäoikeudessa ja viime kädessä tuomari päättää tapaamisista. Jos lähivanhempi estää jatkuvasti sovitut tapaamiset, on silläkin seuraamukset. Se vaati toki sen, että tapaava vanhempi vie asian eteenpäin. Lapsen ollessa 12-vuotias pitäisi hänen mielipiteensä jo ottaa huomioon oikeudessa. Mikäli lapsen turvallisuus on uhattuna toisen vanhemman luona voivat tapaamiset olla valvottuja. Yhteishuoltajuus/yksinhuoltajuus eivät vaikuta tapaamisiin. Ne ovat täysin eri asia tapaamisoikeudesta vaikka usein ihmiset niitäkin keskenään sekoittavat.
Kelan ohje on, että kela kortteja on vaan yhdet.
Meillä vähän sama tilanne mutta ongelma on lasten äidin uusi kumppani… On varmaan hyvä isäpuoli lapsille mutta nyt kun meidän elämä lasten isän kanssa on vakiintunut niin tapaamiset on entistäkin hankalampia
Ilmeisesti kyse lasten osalta on myös mustasukkaisuudesta…
Luultavasti hän pelkaa että lapset alkavat viihtyä meillä liian hyvin.
Surullista seurata lasten isän ikävää kun tapaamiset peruuntuu milloin minkäkin syyn takia
Miehelläni vastaavaa. Tosin äidillä yksinhuoltajuus ollut jo 15v, mustamaalaamisen ansiosta. Kaksi kertaa mies on saanut tavata lapsiaan lastenvalvojen seurassa. Viimeisestä tapaamisesta on jo 12v. Mies yritti moneen otteeseen sopia tapaamisia, mutta äiti esti kaikki. Nyt toinen lapsista 18v ja äidin mustamaalaamisen ansiosta lapset eivät halua isäänsä nähdä. Vanhin poikamme otti itse yhteyttä siskoihinsa ja yritämme saada nyt järjestettyä tapaamista edes heidän kesken. Olen luvannut kuljettaa poikamme jos tapaaminen onnistuu. Surettaa miehen puolesta, koska hän ei ole tehnyt mitään väärää, ellei avioitumista minun kanssa lasketa sellaiseksi. Mies on mahtava isä ollut pojillemme ja olisi ollut myös tytöilleen, jos olisi näitä saanut nähdä.
Surullinen tilanne kaikinpuolin. Tuli mieleen infota kirjoittajaa että kela-kortteja voi olla tuplana, meillä on molemmilla omat kortit ja voidaan tarvittaessa viedä lasta hoitoon. Kätevää, varsinkin kun asuu eri paikkakunnilla.
Kipeän tuttu. Miehen lapsi ei enää edes tervehdi jos kadulla tulee vastaan, juuri yksi päivä luikki piiloon kun luuli ettei ehditty huomata. Ei mitään tietoa mitä äitinsä on lapselle sanonut, muutama vuosi sitten katkesi lopullisesti kaikki yhteydenpito. Ei vastaa isän puolen sukulaisillekaan mitään, ellei rahasta ole kyse ja silloinkin äiti noutaa mahdolliset lahjat.
Lapselle on syntynyt meillä kaksi nuorempaa sisarustakin, eikä tämä tainnut ikinä saada edes tietoa toisesta ennen syntymää. Miehen yhteydenotot eivät menneet perille. Kuitenkin sosiaalisessa mediassa seuraa meitä, eli olisi kait kiinnostunut jossain määrin.
Toivon että jossain vaiheessa kurkottaa takaisin, teini-iässä oleva lapsi ei edes tunne isäänsä enää.