En aio jakaa omaa elämääni enää somessa
Huono Äiti sai lukijalta avautumisen:
En tiedä mistä se tuli, mutta jostakin se päähänpisto vain tuli, en vilkaissut kenenkään ystäväni tai niin no kavereitahan somessa moni on, eikä oikeita ystäviä, mutta kavereiden somea joulun aikaan. En mennyt katsomaan Facebookin feedia, en kenenkään Instagramia enkä sekuntiakaan Twitteriä. Siis en yhtään hetkeä. Ja se oli mieletön vapautus!
Tajuan nyt, että jollakin tasolla vertaan omaa elämääni aina muiden ihmisten somekuviin. Kyttään omien postausteni tykkäysmääriä. Vertailen, vaikka omakin elämäni on monen mielestä kadehtimisen arvoista. Tämä vapautus on aivan mieletön. Tuntuu sairaan hyvältä. Tuntuu kuin olisin selvästi paremmalla tuulella!
Ja olen siis aikuinen perheellinen nainen enkä mikään teini, jolla käsi on kasvanut puhelimeen kiinni tai puhelin käteen. Mutta joo, olen päättänyt etten postaa enää mitään elämästäni someen. Todelliset ystävät kysyvät kyllä, mitä minulle kuuluu. Loput eivät edes ansaitse sitä tietoa.
Nimimerkki: Herännyt
Vaikka moni ei haluaisikaan tätä myöntää, niin sosiaalisen median lopettaminen ei ole vain trendi, joka saa sinut näyttämään erittäin valaistuneelta. Tutkimukset ovat paljastaneet monia päteviä tutkimustuloksia, joiden vuoksi saatat haluta heittää sivuun virtuaaliverkkosi.
Sosiaalinen media voi vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointiisi ja yleiseen tyytyväisyyteesi. Ja tämähän on aika itsestäänselvää, etttä sosiaalisessa mediassa alkaa helposti vertailla itseään muihin. Kaikilla muilla on täydelliset perheet, täydelliset kropat ja täydelliset lapset. Totuus hämärtyy helposti ja monilla sosiaalisen median käyttö huonontaakin itsetuntoa. Erityisesti nuorten kohdalla tämä toisiin vertailu voi aiheuttaa itseunto-ongelmia ja huonommuudentunteita. Tutkimukset viittaavat myös siihen, että sosiaalisen median liiallinen käyttö olisi yhteydessä masennusoireisiin.
Tässä vain muutama syy. Ilmiönä sosiaalinen media on hyvin laaja ja toisilla käyttö on haitallisempaa kuin toisilla. Uuden vuoden kunniaksi voitaisiin kuitenkin tehdä kokeilu. Vähennetään somen käyttöä ainakin puolella ja katsotaan, huomataanko jotain muutosta suuntaan tai toiseen.
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 5 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Loistava päätös, kuten itsekin olet huomannut.
Ei ole normaalia tilittää elämäänsä kaiken kansan naurettavaksi.
Ehkä peukku on karkki, joka koukuttaa.
Somekoukusta on elokuvakin, siinä pääosan nainen kokee, ettei ole olemassakaan, jollei näy somessa. Nicole Kidman näytteli, elokuvan nimi To die for.
Minulle some on ensisijaisesti näppärä tapa pitää yhteyttä ystäviin sekä saada vertaistukea elämäntilanteessa, jossa yhteydenpito on muuten haastavaa. Ne ystävät, jotka myös jakavat arkeaan somessa, tuntuvat läheisemmiltä kuin ne jotka eivät jaa – ja välillä mietinkin jälkimmäisten rajaamista somestani pois sillä tuntuu hieman epäreilulta että he voivat seurata arkeani vaikka minä en tiedä heistä ”mitään”.
Lisäksi somesta saan monenlaisia hyödyllisiä vinkkejä ja onhan se myös viihdettä. Näitä paljon puhuttuja ahdistuksen tai kateuden tunteita en tunnista lainkaan, ei minulla ole tarvetta vertailla ja jaan sen mitä huvittaa, joskus enemmän, joskus vähemmän.
Minusta on kiva seurata, mitä muut tekevät ja kommentoida tai tykätä. Jaan itsekin omasta elämästäni. Mistä johtuu tuo kateus? Meillä kaikilla on myös vaikeuksia. Eroja, sairauksia ja työhaasteita, Ei pidä olla naivi katsoessaan muiden elämää. Tukea saamme omasta mielestäni juurikin verkostoltamme
Itsekään en jaa enää mitään. Joskus lisään Instagramiin kuvia, jos sattuu hyvä otos. Tällöin muistan, minkä ahdistuksen se tykkäysten kyttäys aiheuttaa. Parempi olla postaamasta yhtään mitään. Lähinnä tulee seurattua jotain keskusteluja facen ryhmissä tai twitterissä. Näitäkin vältän itse kommentoimasta mitenkään. Elämä on tässä, ei missään somessa