En ollutkaan epäseksuaalinen vaimo
Huono Äiti sai avautumisen: ”Satoja riitoja seksistä, epäseksuaalinen, vaimo, joka ei vain halunnut seksiä.” Nämä olivat sanoja, jotka kuvailivat meidän parisuhdettamme vuosien ajan. Oma mieheni sai minut uskomaan, ettei minussa ollut juuri muuta vikaa, paitsi se, että en halunnut seksiä hänen kanssaan.
Ainoa ongelma tässä oli se, että mieheni oli väärässä.
Vasta parisuhdeterapiassa tajusin, etten todellakaan halunnut seksiä mieheni kanssa, koska yhteys oli kokonaan poissa. Se oli katkennut, koska olin yksin: hoidin yksin arkipäiväiset asiat, pyykkivuoret ja lasten ongelmat. Olin äiti, joka oli niin uupunut, ettei seksille ollut enää sijaa.
Ei minulla ollut mitään omaa myöskään. En ehtinyt urheilla, en käynyt teatterissa, en juuri nähnyt ystäviä. En tiedä pyysinkö tarpeeksi mieheltäni huomioimista, mutta kyllä joku toisen ihmisen taakan jakaminen ja huomioiminen kuuluu peruspakettiin. Näin ei meillä käynyt ja seksi vaan meni niin, ettei sitä voinut kuvitellaakaan enää.
Nyt, eron jälkeen, tiedän että olen aivan normaali, seksuaalinen nainen. Olen valmis aloittamaan elämän uudelleen.”
Nimim. Liisa
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 24 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Helpompi sysätä syy, ja vastuu toisen harteille, yhteisistä aiemmista päätöksistä, ja lapsiarjen kuormasta. Yleensä kun alkuhuuma mennyt, niin mies onkin sitten laita hyödytön mitään tekemätön, jo toisen silmissä arvostuksessa jne, eiköhän tuossa ole peiliin katsomista. Kun samaa kuullut itsekin, unohtunut ne raskaat työpäivät, elannon tuonti kotiin, lasten ja kodin muiden töiden tekemeninen, täysi oman ajan puute ja pisteeksi i n päälle, miehellä ei saa olla yhtään ystävää, ei sukua, eikä saisi omaa tiliä. Eikä mitään olla 4-5h yöunetkin liikaa, paskoja kaikki, kun ei vielä muita kotitöitä tee entisten ja snsiotöiden/lastenhoidon lisäksi..
Joku pyysi selittämään, miksi kotityöt onnistuu eron jälkeen vaivatta, mutta liitossa ne oli taakka. Ehkä seuraava avaa tilannetta:
Liitossa ajatellaan, että on kumppani jakamassa arkea ja vastuuta. Kun tuo ei toimi, alkaa raivostua siihen, että toinen on vapaamatkustaja. Kuva toisesta muuttuu. Hän ei olekaan sellainen, jonka kanssa haluaisi jakaa elämänsä. Suhde ei toimi. Tulee riitaa ja suhde kuolee.
Eron jälkeen tietää, että on yksin vastuussa. Silloin ei turhaan odota, että joku muu hoitaisi asioita. Siipeilevä vapaamatkustaja ei pyöri enää tiellä. Aikaa ja energiaa ei kulu asiasta riitelemiseen ja negatiivisiin tunteisiin, jotka kuluttaa.
Huono suhde vie voimia. Ei siinä tule enää seksi mieleen, jos ei ole oikein välejäkään.
Ero on silloin hyvä ratkaisu.
Epäreiluus saa katkeroitumaan. Ja onhan siinä yksi ”lapsi” vähemmän huolehdittavana.
Aika vastaava kokemus itsellä. Lähes vuosikymmeneksi kadonnut seksuaalisuus löytyi 50-vuotiaana eron jälkeen uuden kumppanin kanssa heti!🙂