Haaveilu on OK
Saako perheellinen haaveilla erilaisesta elämästä, miettii nimimerkki Mietin vaan:
”Onko ok, jos välillä haaveilen olevani muualla? Jos välillä mietin millaista olisi, jos en olisikaan perustanut perhettä, jos olisinkin villi ja vapaa?
Onko ok, jos välillä mietin kaiholla niitä aikoja, kun ihastuin kerran kuussa uuteen viehättävään ihmiseen?
Onko ok, jos kaipaan sitä rakastumisen tunnetta, kun on vasta tavannut jonkun ja kaikki on jännittävää? Ehkä vähän flirttiä, silmäpeliä? Kun haaveilin ulkomaista, villistä elämästä, seikkailuista? Onko se ok?
Nyt ei ole jännitystä. Tylsää, tasapaksua elämää. Turvallista ja mukavaa, mutta niin tylsää. Missä on se intohimo ja perhosten lentely vatsanpohjassa? Nyt jännitystä tuo se, suostuukohan lapsi pukemaan päälle tai syömään ruokaa. Tai mitä jos lapsi ei kiukuttelekaan koko päivänä?! Se täytyy jo jakaa kaikille tuttaville! Flirttiä on se kun kysytään, oisko aikuisten saunapäivä ;).
Minä ainakin myönnän, että oli se ok tai ei, mietin välillä millaista olisi olla ilman perhettä. Ja tulen siihen lopputulokseen, että melko ankeaa. Onhan se perhe-elämä tylsää ja tasapaksua, jännitystä ei juuri ole ja kaikki on välillä harmaata. Tiskivuori ja pyykkivuori palaavat aina uudelleen, vaikka mitä tekisit, työ ei lopu. Mutta on se sen arvoista.
Ei se kuitenkaan tarkoita, että ei saisi haaveilla. Ja nuoruuden seikkailuhaaveet ovat pysyneet, mutta nyt kuvioissa on mukana perhe. Josko sitä joskus muuttaisi yhdessä ulkomaille, tai vaikka reissaisi enemmän. Tai aloittaisi uuden harrastuksen. Ja vaikka sitä flirttiä ei juuri ole pitkässä suhteessa, on kuitenkin jotain paljon arvokkaampaa, luottamus. Rakkaus. Se, että oli hyvä tai huono päivä, voi silti päivän päätteeksi käpertyä kullan kainaloon, vaikka sitten olemaan hiljaa.”
Nimim. Mietin vaan
Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 4 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Sillä tavalla tästä harmaan tasapaksusta elosta selviää,haaveilulla! Ite ku tiiän ettei omalle kohdalle koskaan tuu sitä edes varovaista rakkautta jne niin senkus haaveilua harrastamaan! Se on oileesti halvinta terapiaa jne…ensi yönä mä voisinkin päätyä taas rakastumaan kiihkeesti skottilaiseen linnanherraan😉😘🤣🙄
Kannattaa haaveilla ja rohkeasti kurkistaa mitä sinne haaveiden taakse kätkeytyy. Oletko omassa nykyisessä elämässäsi varmasti niin onnellinen kuin itsellesi kerrot? Oma haaveilu vei sen tosiasian eteen, että en ole onnellinen nykyisessä elämässäni. Tulevat muutokset koskettavat jokaista elämän osa-aluetta, mutta vihdoin tunnen että olen kulkemassa omaa polkua, oman näköistä elämää kohti.
Flirttiä voi olla myös pitkässä suhteessa..ei tarvitse olla tylsää ja harmaata. Katso mitä tapahtuu elämässä ja omassa suhteessa jos alat miettimään ja muistamaan mihin rakastuit miehessäsi, alat halailemaan ja tekemään asioita kuin teit vastarakastuneena. Rupeat suutelemaan miestä keskellä päivää ja kosketelet häntä enemmän. Tuntuu eka ihmeelliseltä jos elää suhteessa missä ollaan eletty yhdessä jo 10+ vuotta mutta jos olet itse enemmän intohimoinen niin yhtäkkiä sitä intohimoa jännitystä on elämässä. Pitää vain itse tehdä työtä sen eteen.kokeile!
Kirjoittaja jo oikeastaan vastasi omaan kysymykseensä. Kaikki varmasti joskus miettii, millaista elämä olisi, jos olis valinnut toisin. Kyllä minäkin joskus mietin, että oliko minun järkevää tehdä lapsia. Olisihan se elämä helpompaa. Mutta eihän noita rakkaita voi katua. Ilman heitä en olisi sama ihminen. Nämä polut mitä olen tallannut, on muokanneet minusta tämän ihmisen mikä olen. Kaikkea ei voi saada , täytyy löytää elämästä ne hyvät asiat. Eikä haaveilla menneessä.