Meillä ei ole seksiä koska miehelläni ei seiso
Miehen seksuaalinen kyvyttömyys eli erektiohäiriö eli impotenssi, kiertelemättä sanottuna se, että ei seiso, on vaiettu vaiva. Naiset vaikenevat siitä ihan yhtä lailla kuin miehetkin. Eihän sitä pysty sanomaan, että meillä ei ole seksiä, kun mieheni ei pysty.
Vaikka syy olisi aivan muualla, nainen syyttää helposti itseään. Ehkä en ole tarpeeksi haluttava? Mieheni ei halua minua, mieheni ei rakasta minua. Vaikka nuoret miehet napsivat erektiolääkkeitä huvikseen, voi vähän varttuneempaa äijää olla vaikea saada lääkäriin tällaisessa asiassa. Eikä pitkästä liitosta halua oikein vieraisiinkaan lähteä – eikä nainen ehkä uskallakaan, jos hän uskoo että seisokkiongelmat johtuvat hänestä.
Impotenssi on myös miehelle herkkä aihe, eikä pari välttämättä pysty puhumaan ongelmasta edes keskenään. Silloin asialle ei oikein saa tehtyä mitään, ja jäädään kiertelemään oleteusten ja pelkojen ympärille. Onko erektiovaikeuksien syynä se, että mieheni ei enää halua minua? Olenko liian vanha ja ruma? Onko miehelläni salasuhde? Suhde voi kariutua tähän keskustelemattomuuteen ja epäluuloihin. Kun seksi ei suju, muukin läheisyys vähenee, ja pari ajautuu erilleen.
Ylin kuva Akshay Paatil.
Huonon Äidin lukija lähetti Avaudu tästä -lomakkeen kautta kertomuksensa siitä, miltä miehen kyvyttömyys seksiin tuntuu:
”Oltiin nelikymppisiä, lapset alkoivat olla isoja mutteivät vielä aikuisia. Jossain vaiheessa vaan meni siihen ettei mies pystynyt, vaikka itsellä olisi ollut kiihkeä vaihe. Mies oli paljon reissutöissä ja ollut aina ihana ja perhekeskeinen ja rakastava mutta… vehje pehmeni kesken leikin. Mietin jo jossain vaiheessa yksinäisinä iltoina, että hankkisinko maksullisen toyboyn. Mutta kun semmoinen ei ole ihan helposti löydettävissä eikä toisaalta tunnu minulle sopivalta ratkaisulta, niin tyydyin vain sitten omaan seuraani ja värinälaitteeseen. Muutama vuosi meni näin. Me emme puhuneet asiasta, mutta ehdottomasti olisi pitänyt. Lopulta tilanne korjaantui tai ”korjaantui”, oma kiihkoni laantui, miehen potenssi parani.”
Hän ja hänen miehensä eivät ole yksin. Satunnainen erektiohäiriö on hyvin yleistä: ”Kyselytutkimusten valossa kolmella miehellä neljästä yhdyntä epäonnistuu erektiovaikeuksien vuoksi joka viidennellä yrityskerralla.”, kertoo Terveyskirjasto:
Erektiovaikeus voi olla psykologinen, tai johtua fyysisistä tai psyykkisistä sairauksista tai niiden hoidossa käytetyistä lääkkeistä. Näitä sairauksia ovat mm. diabetes, verenpainetauti, verisuonten kalkkeutuminen, Parkinsonin tauti, MS-tauti sekä eturauhasen sairaudet. Psykiatrisista sairauksista mm. vakava masennus, pakko-oireinen häiriö, ahdistuneisuushäiriöt ja pelkotilat voivat aiheuttaa impotenssia. Liikalihavuus, runsas tupakointi tai alkoholin käyttö voivat olla erektiovaikeuksien syynä. Psykologisista syistä johtuvan häiriön taustalla on yleensä stressi, väsymys, pelon, häpeän ja syyllisyyden tunteet, erilaiset traumaattiset kokemukset ja parisuhdeongelmat.
Jatkuvaa erektiohäiriötä voi hoitaa tehokkaasti. Sen syy kannattaa aina selvittää, sekä yleisen terveydentilan takia että elämänlaadun kannalta. Eikä parisuhdetta kannata uhrata sellaisen asian takia, mihin voi saada apua.
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 9 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Olemme eläköitynyt pari, yhdessä reilut kolme vuotta. Alusta alkaen miehellä huono erektio, harvoin laukesi yhdynnässä.Itsetyydytyksellä loppuun sitten. Sai viagraa, jota käytti silloin tällöin, mutta halusi lopettaa sen sivuvaikutusten takia. Nykyisin tyydyttää usein itsensä, tai minä tyydytän hänet. Haluja riittää, mutta ei tarvitse minua, eikä yhdyntää. Joten minulla edessä munaton loppuelämä.
Menimme äskettäin, vajaan vuoden tuntemisen jälkeen naimisiin, kumpikin ollaan vähän yli kuuskymppisiä. Seurusteluaikana emme -lähinnä miehen toiveesta- harrastaneet seksiä, ainoastaan halailuja ja pusiskelua. Odotukset oli minulla tosi kovat kun hääyö vihdoin koitti, mutta mies vetosi väsymykseen. Seuraavana iltana sanoi ettei nyt onnistu. Eikä ole onnistunut vielä kertaakaan näinä 2 viikkona. Harrastetaan kyllä miltei joka ilta toistemme hyväilyä, mutta mies sanoo syyksi impotenssiin epäonnistumisen pelkoa, koska edellisestä suhteesta on aikaa jo parikymmentä vuotta. Kerran ollaan jo käyty terapeutilla, mutta mielestäni sieltä ei tullut mitään konkreettista apua. Nyt alkaa vaan itsellä usko onnistumiseen hiipua, ei oikein jaksaisi pelkkää hyväilyä, kun se ei ole johtanut mihinkään. Sekin jäytää ettei mies ennen papin aamenta kertonut tosta ongelmastaan, vaan antoi ymmärtää että hommat toimii. Heti alusta on ollut pieni huijatuksi tulemisen tunne. Pitäiskö vaan heittää hanskat tiskiin ja lähtee pois?
kun on ollut eturauhasssyö¨pä ja paksusuolen syöpä ja49vuoden liitto niintartis vähän nuotempaa virittämään halut
Näin miehen näkökulmasta ja omaan kokemuksiin vedoten on pakko sanoa, että ei sitä apua kyllä helposti saa. Lääkärit todella helposti vähättelevät asiaa varsinkin nuorten miesten kohdalla. Kun kyseessä on vielä todella monelle erittäin arka aihe, on jo vastaanotolle meno vaatinut todella paljon rohkeutta ja sitten kun lääkäri tyytyy toteamaan että älä stressaa niin hyvin menee voi vain todeta…
Jos sitten osaat vaatia, niin viagraa saa melko pienillä taisteluilla, mutta jos esim. Testosteroni heitää, tuntuu että lääkärille on viimeinen vaihtoehto määrätä korvaushoito. Mielummin saa romuttua miehen itsetunto ja parisuhde.
Asia pitäisinehdottomasti ottaa enemmän esille maanlaajuisesti lääkäreiden kesken ja katsoa tilannetta enemmän kansainvälisten suositusten varjolla. Nyt ollaan pahasti jälkijunassa.
Miehellä alkoi olla erektio-ongelmia. Nuori mieslääkäri oli ottanut tälläisen mahdollisuuden esille muun käynnin yhteydessä ja mies oli myöntänyt ongelman. Lääkäri ei kirjoittanut viagraa vaan oli sanonut että mieheltä 5-7kg painosta pois niin ongelma ratkeaa ja näin kävi.
Eipä sitä apua tahdo mistään saada, ainakaan lääkäristä. Kestettävä vaan on. Olisi hyvä että tähänkin vaivaan luotaisiin oma hoitopolku.
Minulla iski uusi draivi päälle vaikka miehellä oli jo puhti vähenemään päin. Erektiohäiriötä ja ennenaikaista laukeamista, ollut kyllä kautta aikain, mutta pahenemaan päin. En ole kaunis ja ylipainoakin on enemmän kuin tarpeeksi, joten kyllä, itseäni syyttelin. Mies kyseli lääkäriltä sinisiä nappeja muttei saanut kun on riski sydänkohtaukseen. Sauvoja on hankittu tähän hätään ja mies niillä minut avustaa loppuun, jos ei seiso tai laukeaa heti. Harmittaa kun häntä ei voi oikein hyväilläkään kun se edesauttaa tuota laukeamista. Oma naiseus tuntuu olevan mennyttä, oottelen vaan että halut katoaisi kun ei kunnolla saa, ei se samalle tunnu sauvan kanssa.
Tottahan se on ettei jellyjortikan kanssa sekstailu ole täysin tyydyttävää, kun jää ilman toisen ihmisen kosketusta. Itselleni sooloseksi on tullut tutuksi, kun 17 vuoden yhteiselosta ylipainoisen mieheni kanssa olen ollut 15 vuotta enimmäkseen jortikan vaimo. Olen yrittänyt puhua-menee vaan lukkoon tai vaihtaa puheenaihetta, olen kehottanut käymään lääkärissä (ei saa aikaiseksi), olen ehdottanut erilaisia terapiamuotoja yhdessä tai erikseen (ei kiinnosta), eikä niistä kai olisikaan hyötyä, koska haluttomuus ei ole ongelma miehelleni, vain minulle. Olen jo päälle viisikymppinen, mutta vielä haluaisin seksiä, välillä kovastikin, nautin siitä. En koe enää eläväni parisuhteessa, vaan miehen kämppiksenä. Vaihdevuodet on jo päällä, ja mietin, että ehkä tämä tuska helpottaa menopaussin myötä. Surettaa minua silti, että näin kävi. Eihän seksi ole perustarve, mutta pirun hyvältä se tuntui. Nyt mieheltä leikattu syöpä, ja poistettu mm. eturauhanen, niin haluttomuus sai ikäänkuin lopullisen pisteen. Joskus mietin ”pettämistä”. Onko toisen kanssa seksin harrastaminen sitä, jos oma puoliso ei halua? Miten se olisi häneltä poissa? Jos toista rakastaa, kai hänelle soisi nautinnon, jos joku sen voisi hänelle antaa. Tuskinpa kuitenkaan enää liitostani lähtisin ainakaan uuteen suhteeseen, sen verran elämänkokemusta jo takana. Olisipa mielenkiintoista keskustella vaikka tässä, jos jotakuta vastaavassa tilanteessa elävää aihe kiinnostaa.
Tämä oli ihan kuin mun teksti mutta olemme pikkasen nuorempia. Olen kohta 40v ja takana 20v suhde joista puolet oikeastaan täysin seksittömiä. Meillä on n. 2 v välein kohtakti.
Olen kyllä tapaillut muita koska en vaan halua näin harvoin.