Meillä kesäloma on sitä, että lapsi vaan vihaa äitiä
Huono Äiti sai avautuminen:
Siis nyt hajoaa kuuppa. Mikä siinä on että lapsiperhe-elämää ja äitiyttä ylistetään joka tuutista? Ai kun ne lapset on niin ihania ja koska teette lisää ja liibalaaba. Ei, ei olla tekemässä lisää ja kiitos kysymästä, mutta lapsen 7 elinvuoden aikana ei vielä ole näkynyt sitä ihanaa. Koskahan se tulee?
Ensin oli koliikkivauva puoli vuotta. Sen tuloksena oli koliikkiäiti seuraavat kaksi vuotta, ennen kuin sai apua masennukseen. Sitten tuli uhmat ja meni työt ja tulot. Lapsi aloitti raivonsa ja määräilynsä (tai sen yrittämisen) siinä kohtaa kun puhe alkoi sujua. Edelleen ollaan samalla kaistalla. On käyty neuvolan tarjoamat avut, toimintaterapiat sun muut. Sivussa vähän äidin terapiaa, että jaksaisi.
No nyt on se ihana kesäloma ja lapset nauttii ja äidit nauttii ja ollaan rannalla ja kaikki on ihanaa
Paitsi ettei ole. Meillä huudetaan, lyödään äitiä, ei suostuta mihinkään, sotketaan kaikki paikat ja vedetään kissaa hännästä. Piirretään tussilla seinään. Katkotaan äidin pensasruusu tahallaan, kun vituttaa niin paljon. Sitten ihmetellään miksi äiti itkee? No äiti tässä vaan toivoo, että koulu alkaisi jo. Tai että uskaltaisi vaan startata auton ja ajaa pakoon.
On ne lapset vaan niin ihania. Tässä kun on muutamia ihmisiä käynyt katsomassa meidän meininkiä, niin ei kukaan ymmärrä mikä tämä viha äitiä kohtaan on. Mistä se tulee.
Luultavasti se vaan vihaa minua. Mikäs siinä sitten. Minä sitten vaan uhraan elämäni parhaat vuodet tähän. Voi sitten kuolinvuoteella muistella kuinka oli niin ihanaa.
Nimim, Kotiäiti pakon takia
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 28 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Kuulostaa, että myös sinä vihaat lasta. Olet palamassa loppuun. Lapsi vaistoaa sen ja hätääntyy ja reagoi negatiivisella tavalla.
Kummankin tilanne on ymmärrettävä ja apua olisi hyvä saada.
Isästä et puhu mitään. Oletko lapsen kanssa kahden? Se voi olla uuvuttavaa. Onko isovanhemmista apua, että hoitaisivat välillä, että voisit levätä. Tunnetko muita äitejä? Voisiko yhdessä tehdä jotain? Jos lähipiiristä ei löydy ketään, ota yhteyttä MLL:n paikallisjärjestöön.
Älä jää tilanteeseen, hae apua miten luot suhteen lapseen.
Kuulostaa, että teillä on todella raskasta! Rohkaisen hakemaan apua ja ottamaan sitä vastaan niin kauan, että tilanne helpottaa. Perheneuvolaan yhteydenotto ja jos sitä kautta avun saaminen kestää, niin huoli-ilmoitus itsestä ja lapsesta nopeuttaa prosessia. Neuvot siihen löytyvät netistä ja neuvoja voi kysyä myös perheneuvolasta.
Nämä vaikeatkin vaiheet voivat mennä ohi, kun saa oikean avun ja keinot käyttöön. Voimia!
Mm. tästä syystä olen onnellisesti vela.