Mies ei halua oikeaa parisuhdetta, mutta p*nosuhde kyllä kelpaa!!
Fwb-suhde eli leikittäiskös parisuhdetta?! Pitkästä parisuhteesta eronneena ja uutta maailmaa hetken aikaa ihmetelleenä olen tutustunut tuohon kuvioon nimeltä fwb eli friends with benefits.
Suomeksi sanottuna se on kaunisteltu nimitys sanalle vakipano. Ennen (siis silloin dinosaurusten aikaan, kun itse olin nuori, ennen exääni ja lapsiani) joko seurusteltiin, taikka ei seurusteltu. Kaverit oli sitten ihan eri juttu.
Nykyään kauniinkin deitti-ilmoituksen tarinan takaa paljastuu kuitenkin useimmiten mies, joka ei uskalla sitoutua, mutta: ”voidaan olla ystäviä?”. Tarkoitus on saada mukavaa seuraa ja taattu seksikumppani.
Mikä sitten erottaa ystävyyden ja ”ystävyyden”? Karkeasti sanottuna oikea ystävyys on kestävää. Se jatkuu, vaikka toinen alkaisi seurustella. Fwb-suhde taasen päättyy yleensä siihen, kun toinen aloittaa parisuhteen. Se voi olla jätetylle osapuolelle vaikea tilanne. Ehkäpä juuri siksi, että se jätetty osapuoli oli sittenkin ihastunut, ja elätteli toiveita ”oikeasta” suhteesta.

Kuva Alejandra Quiroz.
Toinen huomioon otettava seikka fwb-suhteissa on se, että jos olet tällaisessa, et suinkaan ole miehen ainut nainen. Fwb-suhteessa olevilla miehillä on useimmiten tili joko Tinderissä, taikka muussa deittisovelluksessa. Tai he ovat muulla tavoin etsimässä seuraa.. Taikka heille riittää vain kevyt suhde ilman sitoumusta yhdessä oloon, taikka sen jatkumiseen.
Millainen sitten on fwb-suhde? Välttämättä se ei eroa sisällöltään varsinaisesta parisuhteesta kuin siten, että seuraavaa kertaa ei välttämättä tule, ja ”kaveri” on helpompi jättää. Voidaan olla pitkiäkin aikoja saman katon alla, laittaa yhdessä ruokaa, käydä juhlimassa ja matkoilla. Siis oikeastaan niitä oikean parisuhteen hyviä puolia.
Toimiiko nämä suhteet? Olen huomannut, että miesten on helpompi pitää yllä tällaista suhdetta.
Fwb-suhteessa on kiintymystä molemmin puolin, mutta helppo ovi paeta. Naiset taas hyvin helposti ihastuvat, ja ajattelevat, että suhde saattaisi oikeasti muuttua ihan oikeaksi. Jos mustasukkaisuutta ei ole kumpaankaan suuntaan, eikä tarvetta sitoutua, niin fwb-suhteet saattavat kestääkin-ainakin siihen saakka, että kaveri löytää jonkun, jonka kanssa oikeasti alkaa suhteeseen.
Nimim. Äiti, ja fwb:n nähnyt ja kokenut
Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 27 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Naiset saavat omaa tasoaan komeammilta miehiltä munaa, koska miehet panevat monenlaisia naisia ihan seksin ilosta. Naiset luulevat että he voivat olla valitsemassa näistä miehistä itselleen koska he eivät ymmärrä että miehet toimivat seksin suhteen eri tavalla kuin naiset (eivät ole yhtä nirsoja), mutta se on harha.
Parisuhteeseen komistukset kelpuuttavat taas vain heidän tasoisensa, jolloin nämä muut panokaverit jäävät ikuisesti hyväksikäyttövyöhykkeelle, heidän sydämensä särkyvät ja he kyynistyvät ”koska kaikki miehet” ovat petollisia.
Samaan aikaan joukko kunniallisia miehiä jäävät vaille sekä parisuhdetta että seksiä ja myös he katkeroituvat. Tinder ruokkii tätä ilmiötä, koska kaikki perustuu ulkoiseen vetovoimaan.
Tyytyväisimmät miehet ja naiset ovat pysyvässä rakkaussuhteessa, johon kuuluu hyvä seksi. Ulkonäkö on siinäkin tärkeässä roolissa, mutta se ei dominoi suhdetta.
Meillä on tiivis työyhteisö, ollut jo vuosia. Olemme paljon tekemisissä myös vapaa-ajalla erilaisissa työpaikan harrastevuoroissa ja erilaisessa tyhy-toiminnassa. Muutama vuosi sitten aloitimme fwb-suhteen työkaverini kanssa. Näemme pääsääntöisesti kerran-kolme kertaa viikossa, juomme teet, nautimme muutaman tunnin vuoteessa ja hän/minä palaa kotiin. Kumpikaan ei elättele suhdetta toisen kanssa, mutta kemiat toimii seksin suhteen täydellisesti ja hän on aivan huipputyyppi, kaverina. Kukaan ei tiedä meidän suhteesta ja se tietysti tuo oman mausteensa kun työporukan lounaspöydässä porukka puhuu illan suunnitelmista ja tehdään vaikka sulisvuorovaraus ja pelien jälkeen kun jokainen lähtee omaan suuntaansa, meillä loppuillan kohde on sama. Yhtään yötä emme ole viettäneet yhdessä, emmekä todennäköisesti vietäkään. Kumpikaan ei ole kiinnostunut Tinderistä ja tuttu seksikumppani on parempi valinta kuin kertapano. Kumpikaan ei ole osoittanut minkäänlaista mustasukkaisuutta toista kohtaan. Muutaman kerran olemme käyneet tahoillamme treffeillä ja puhe on ollutkin että jos/kun tulee tilanne, että jompikumpi kaipaa suhdetta, laitamme oman fwb-suhteemme ”hyvien muistojen laatikkoon” ja jatkamme työkavereina kuten tähänkin asti. Olemme kumpikin uraorientoituneita, joidenkin mukaan ”te olette kyllä kuin sisko ja veli, niin
samasta puusta veistettyjä”, lähempänä viittä- kuin neljäkymmentä.
Voi toimia ehdottomasti. Myöskin pitkästä suhteesta eronneena, en halua missään nimessä mitään vakavampaa suhdetta. Ihana olla yksin ja päättää itse omista asioista. Fwb on parasta mitä olen eron jälkeen saanut. Eikä sen tarvitse olla ”kylmää seksiä ilman tunteita”. Se voi olla myös kuumaa seksiä, mutta silti olla ihastumatta, etenkin kun on selkeästi sovittu pelisäännöt ja todettu että mitään muuta ei meistä ei tule.
Sanoin nuorempana aina, että naiset on tyhmiä kun ne rakastuu miehiin, jotka ei harkitsekaan naimisiin menoa tai sitä perhe-elämää. Nainen kehittelee kaikenlaista päässään silti. Siksi itselläni oli fwb suhteita ja ne oli minulle sopivia siihen aikaan elämässä.
Ainut ongelma tuli siitä, että silloinkin nämä miehet valehtelivat suut ja silmät täyteen. Siis niin ressukoita, kun ei uskalla puhua totta. Yksi oli tahollaan naimisissa. En olis ikinä sekaantunut, jos olisin tiennyt. Toinen teki eroa ja käytti mua laastarina. Toki tiesin hänen perhekuviot, mutta siinä kohtaan ei vaimo käynyt sääliksi, koska hänellä oli tahollaan useita suhteita. Sitten oli miehiä, jotka ei hyväksyneet kaverisuhteita ollenkaan. Vaan käytännössä tarkoitti, että jos olette saman katon alla niin se on lupa panna. Halusi toinen tai ei. Neljänneksi ongelma muodostui jälkipuheet. Eli yksi näistä (pisin suhde ja naimisissa oleva mies) jauhoi paskaa minusta vuosikausia. Haukkui mut aviomiehelleni kun menin itse naimisiin myöhemmin, ja kertoi kaikenlaisia valheita ja törkeyksiä. Joten mitä tästä voimme päätellä?
Kukaan näistä miehistä ei oikeasti ollut sopiva fwb suhteeseen. 🤷♀️
Taas itselleni se sopi oikein hyvin. Koska baareissa ei jaksanut rampata ja seksiä teki mieli kuitenkin tosi usein nuorempana.