Mies tuo kaupasta mansi- tai mustikoita

Tiedätkö sen tunteen, kun purat miehen tuomaa kauppakassia, ja siellä on tavallista viiliä kermaviilin sijaan, ja siitä sitten pitäisi sekoitella dippi?

Jos et ole itse kokenut sitä, että mies lähtee kauppaan hakemaan omenoita ja tuo appelsiineja, koska onko sillä nyt niin väliä, olet varmaankin ainakin kuullut näistä epäonnisista kauppareissuista.

Varmaan suurin osa ihmisistä osaa ostaa juuri sitä mitä pitää, ja osa naisista on turhan tarkkoja, ja hermostuu, jos mustapippuri onkin väärän merkkistä. Miehillä voi olla hankalaa esimerkiksi valita oikeat terveyssiteet. Mutta entäs kun osa miehistä ei tunnu erottavan eri hedelmiä tai maitotuotteita toisistaan?

Teimme pienen kyselyn siitä, onko tämä ilmiö tuttu, ja mitä siitä on seurannut. Vastaajiemme mukaan se on sekä yleinen että hämmentävä. Kauppaan lähtee aikuinen mies, jolla on mukana ostoslista. Kaupasta palatessa hänellä ei ole mukana ostoslistan mukaisia asioita erinäisistä syistä. Kuultuja syitä olivat esimerkiksi seuraavat:

Mies ei tuo kaupasta tomaatteja. Syy: tomaatteja ei ollut. Koko kaupassa ei ollut minkäänlaisia tomaatteja.

Mies tuo mustikoita kun on pyydetty mansikoita. Syy: kyseessä on sama asia, mansi- ja mustikat. Ei niillä ole eroa!

Miehen pitää tuoda kaupasta kermaviiliä ruoanlaittoon. Mies tuo tavallista viiliä. Syy: kermaviili, viili ja rahka ovat kaikki yksi ja sama tuote.

Mies ostaa vaimolle makeaa päärynäsiideriä. Syy: hän ei muista, että nainen pitää kuivasta omenasiideristä, vaikka on ollut naisen kanssa yhdessä 15 vuotta.

Mistä tämä oikein johtuu? Vastauksissa toistui, että on vaikea uskoa, että kyseessä olisi välinpitämättömyys. Miksi kukaan toisi vuosien ajan rakkaalleen jotain, mistä tämä ei pidä tai ei välittäisi siitä, että ruoasta puuttuu jokin olennainen ainesosa?

Vastaajamme kertoivat myös miehistä, jotka eivät yksinkertaisesti pärjää kaupassa:

”Sekä mieheni että isäni ovat oikeasti tosi fiksuja ja lahjakkaita, mutta ruokakauppakäyttäytyminen on sellaista, että he tarvisivat mukaan jonkun tukihenkilön.”

”Joudun opastamaan miestäni kaupassa puhelimen välityksellä. Laitan valokuvan tuotteesta ja sitten ohjaan, että se kolmas käytävä, toinen rivi, joudut vähän kyykistymään että näet. Ja kyseessä on ihan tavalliset tuotteet, kuten jauhot, kahvi tai hillo.”

”Teimme keittiöremonttia ja mies lähti hakemaan työtasoa. Sanoin että minulle kelpaa mikä tahansa materiaali, paitsi se halvin valkoinen. Mies ilmestyi kotiin juuri sen valkoisen työtason kanssa. Eikä hän ihan oikeasti tiennyt miksi oli ostanut sen. Ei hän halunnut sitä tasoa itsekään!”

Vastaajat miettivät, onko kyseessä jokin hahmotushäiriö. Joku veikkasi, että kyseessä on paniikkireaktio, varsinkin jos aiemmat ostokset ovat menneet pieleen ja joku on suuttunut siitä:

”Isäni usein jupisee just jotain sen tyylistä, että ihan samantekevää mitä ostan, kun aina menee jotain kuitenkin väärin.”

Vai onko kyseessä tosiaan välinpitämättömyys? Miesvastaaja kommentoi näin:

”Keskimäärin miehelle sika-nauta- ja nauta-sika-jauhelihat ovat sama asia. Vihaiselle vaimolle ne ovat aivan eri asia.”

Mutta entä mansi- ja mustikat? Ihan totta?! Voivatko ne oikeasti olla jonkun mielestä sama asia??

Tällä otannalla kauppareissulla pärjäämättömät henkilöt ovat olleet nimenomaan miehiä, mutta kenties tämä ilmiö esiintyy myös naisilla. Oletko sinä nainen, joka tuo kaupasta ihan mitä sattuu? Tai osteleeko vaimosi aina aivan väärät jutut? Entä osaatko selittää, mistä tämä ilmiö johtuu, oli tekijänä sitten minkä sukupuolen edustaja tahansa? Jätä kommentti!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 21 kommenttia, jätä oma kommenttisi.