Mistä pitää olla huolissaan ja mistä ei? Lapsipsykologi paljastaa

Huoli omasta lapsesta on ehtymätön luonnonvara. Olipa syytä huoleen tai ei, jokaisen vanhemman mielessä käy vähintään joskus se, että onko lapsella kaikki ok ja kehittyykö hän normaalisti. Ei ole oikeastaan väliä, että onko lapsi vaikkapa vilkas vaiko rauhallinen, vanhempi saa kyllä murheen kehitettyä kummasta tahansa: Onko hän liian vilkas? Onko hän liian rauhallinen?

Monesti huoli on turhaa. Sitä stressaa pikkuasioista joilla ei oikeastaan ole väliä. Tai asioista, jotka kuuluvat lapsen elämään, eivätkä ole niin vakavia.

On ehkä helpottavaa kuulla, että äiti ja lapsipsykologi hermoilee hänkin. Se nyt vaan kuuluu vanhemmuuteen. Mutta mistä oikeasti kannattaisi olla huolissaan ja mistä ei?

Psykologian tohtori Francyne Zeltser kertoo:

Älä välitä siitä…

…oletko malliäiti.

Hyvä äiti sitä, hyvä äiti tätä. Jos listataan kaikki ”hyvän äidin” vaatimukset, voi olla että kukaan ei täytä niitä! Tee parhaasi ja vietä lastesi kanssa aikaa niin, että olet aidosti läsnä. Se riittää jo tosi pitkälle.

…kehittyvätkö lapset oppikirjamaisessa tahdissa.

Lapset kehittyvät omaan tahtiinsa, niin se vaan on. Vertaileminen muihin on turhaa. Samoin stressaaminen. Jos jokin huolettaa sinua, puhu asiasta lääkärin kanssa. Mikäli ammattilainen näkee, että tilanteessa on jotain poikkeavaa, asia tutkitaan ja saatte apua. Muista maltti ja anna lapsesi kehittyä rauhassa, eihän tässä mihinkään ole kiire!

…pysyvätkö rutiinit aina samoina.

On lapsia, joiden kanssa on parasta noudattaa tiukkaa aikataulua aina. Mutta suurin osa lapsista pärjää ihan hyvin vaikka rutiiniin tulisi joskus muutoksia. Esimerkiksi lomilla ja muissa erityistapauksissa säännöistä voi joustaa. Rutiinit helpottavat sekä lasten että aikuisten elämää ja antavat lapselle turvaa. Mutta se, että synttäripäivänä saa syödä jätskiä aamiaiseksi antaa kivoja muistoja ja jotain mitä odottaa, eikä se tosiaankaan riko lasta.

…nirsoilevatko lapset ruoan kanssa.

Niin kauan kuin lastenlääkäri ei ole huolissaan lapsesi ravinnonsaannista ja kehityksestä, älä sinäkään ole. Älä pakota lasta syömään. Tarjoa erilaisia ruokia, mutta anna lapsen tutustua niihin omalla tahdillaan. Äläkä jumitu siihen ajatukseen, että lapsen on pakko syödä sitä mitä on tarjolla. Jos jääkaapista löytyy vaikka eilistä ruokaa ja se maistuu lapselle, anna sitä vaikka muut söisivätkin muuta.

…siitä, että lapsesi viettävät ruutuaikaa.

Teknologiaa ei tarvitse – eikä kannata! – pelätä. Lapset saavat katsoa televisiota, pelata, käyttää kännykkää ja tablettia ja katsoa videoita. Tärkeintä on, että lapsi ei jää teknologian kanssa yksin. Keskustele lapsen kanssa peleistä ja ohjelmista. Katsokaa niitä yhdessä ja pelatkaa yhdessä.

Välitä siitä…

…keiden kanssa lapsesi viettää aikansa.

Tutustu lapsesi ystäviin ja keskustele hänen kanssaan siitä, millaista on hyvä ystävyys ja miten kiva kaveri toimii.

Kiinnitä huomiota siihen, miten lapsesi toimii ryhmässä ja kaverin kanssa, ja juttele siitä lapselle. Jos lapsesi pomottaa muita, opeta häntä neuvottelemaan. Jos hän suostuu aina muiden ehdotuksiin, opeta häntä pitämään puoliaan.

…onko lapsesi ystävällinen.

Opeta lapsellesi empatiaa ja ole itse esimerkki. Käyttäydy muita kohtaan ystävällisesti, sillä lapsesi kopioi tätä käytöstä. Keskustele lapsesi kanssa muiden käytöksestä. Ehkä kaveri ei ollut tahallaan ilkeä, ehkä hän vain sanoi tyhmästi koska hänellä oli huono päivä?

…miten lapsella sujuu koulussa ja harrastuksissa.

Nykyään lasten koulutukseen kohdistuu paineita jo päiväkoti-iästä alkaen. Lasten pitää harrastaa musiikkia ja kilpaurheilua, heidän pitää olla kielipainotetussa päiväkodissa ja koulussa, valinnaisaineet pitää valita oikein… Ei ihme jos stressaa! Zeltser muistuttaa, että emme voi etukäteen tietää, mikä ratkaisu on oikea ja mikä ei. Mutta mikään valinta ei ole lopullinen. Harrastuksen voi lopettaa tai vaihtaa toiseen ja koulua voi vaihtaa. Lapsen tulevaisuutta muokkaa lopulta eniten hänen oma kiinnostuksensa. Jos lapsi ei pidä jalkapallosta tai viulunsoittamisesta lainkaan, hänestä ei tule hyvää siinä vaikka vanhempi tekisi mitä.

Tärkeintä on, että puutut asiaan jos jokin on pielessä. Jos lapsi ei pärjää koulussa, ota yhteyttä kouluun ja keskustele asiasta. Jos lapsi alkaa inhota harrastusta, josta aiemmin piti, selvitä miksi.

…onko lapsesi onnellinen.

Jep, lapsi katsoo mieluummin videoita kuin siivoaa jälkensä tai tekee läksyjä. Mutta onko hän perusolemukseltaan onnellinen? Kuuntele lapsesi huolia ja pyri ymmärtämään häntä. Jännitys ennen kokeita tai esitelmää on normaalia. Mutta jos lapsella on usein oireita, kuten päänsärkyä tai vatsakipua, jolle ei löydy syytä, yritä selvittää, mikä häntä oikeasti vaivaa. Sen jälkeen pyrkikää löytämään ratkaisuja. Lapselle on tärkeää huomata, että olet kiinnostunut hänen tunteistaan ja elämästään.

Lähde.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 1 kommenttia, jätä oma kommenttisi.