Miten selvitä joulusta ilman lapsia?
Joulu ei ole pelkkä ilon ja rauhan juhla. Monille meistä se on surullista ja raskasta aikaa, ja tekee todella kipeää.
Syitä suruun jouluna on paljon, mutta yksi vaikeimmista on se, kun eron jälkeen joutuu viettämään joulun ilman lapsiaan.
Perinteet ovat muuttuneet, lapsia on ikävä, perheen hajoaminen surettaa ja tuntuu epäoikeudenmukaiselta, enää ei ehkä ole mitään paikkaa jonne mennä, ei joulupöytää jonka ääreen kokoontua. Samalla näkee somesta muiden joulunviettoa. Ihminen on harvoin yksinäisempi kuin silloin, kun hän on yksin jouluna.
Miten tuskallisista pyhistä sitten selviää? Voiko niistä selvitä?
Kyllä voi. Joulu voi olla hyvin vaikeaa aikaa, mutta se menee ohi. Kyseessä on muutama päivä. Siitä selviää. Tapoja on monia. Toiset menevät pitkälle lenkille, toiset juovat viiniä. Mikä tahansa tapa on oikein, kunhan siitä on enemmän apua kuin haittaa.
Kokeile näitä selviytymiskeinoja:
Nuku pitkään ja syö jotain erityisen hyvää aamupalaksi – vaikka sängyssä.
Osta itsellesi kirja, jonka lukemista oikein odotat. Tai etsi valmiiksi elokuvia, jotka haluat katsoa.
Laita ruokaa ja nauti kokkausrauhasta. Ja voit kokata just sitä mitä haluat tai olla kokkaamatta ja syödä vaikka pelkkiä muroja jos se on se, mitä oikeasti tahdot.
Raskaana hetkenä voi tuntua siltä, että kaikki on pilalla eikä mistään voi olla iloinen tai kiitollinen. Mutta oletko terve? Entä lapsesi? Onko teillä kaikilla turvallinen koti ja ruokaa syödäksenne? Ehkä lahjojakin. Voi olla, että sinulla on yhä paljon asioita, joista kiittää ja iloita.
Mene kirkkoon tai hautausmaalle. Se voi rauhoittaa silloinkin, jos uskonto ei sinua puhuttele. Molemmista paikoista löytyy rauhaa ja perinteitä. Ehkä lohtuakin.
Mene kävelylle luontoon. Tai vaikka salille, jos pääset sinne magneettikortilla. Pienikin aktiivisuus auttaa, ja hikitreeni helpottaa vielä enemmän.
Kutsu itsesi kylään tai suostu kutsuun. Siinä tapauksessa, että kestät nähdä muiden joulunviettoa, siis.
Chattaa yksinäisten ystäviesi kanssa. Tukekaa toisianne. Jouluna yksinäisyyttään surevia löytyy myös keskustelupalstoilta.
Älä pelkää surua. Joskus sattuu, ja se on ihan ok. Eikä se kaikkien muidenkaan joulu mitään täydellistä auvoa ja idylliä ole, näytti ulospäin miltä tahansa.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 15 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Eikö lapsella olisi kuitenkin oikeus nauttia joulusta myös sen toisen vanhemman luona? On surullista, jos äiti rakentaa elämän lapsen ympärille niin, että ei pysty nauttimaan mistään muusta kuin lasten kanssa olemisesta. Järkyttävä ä mitä tunnekuormia ihmiset lastaavat lapsilleen.
Entäs kun joutuu joulun viettämään kaksin 9kk ikäisen vauvan kanssa, yksin oon joutunut olemaan vauvan syntymästä lähtien. Miestä kiinnosti vain toisille naisille lirkuttelu, seksi loppui kun tulin raskaaksi – olin hänen elämänsä keskipiste, silmäterä, rakkain, parasta elämässä vauvan syntymään asti, sitten loppui sekin…olinko vain lapsenpäästäjä hänelle, olo on kuin halvalla naisella…
Hemmetin hyvin!
Itse menisin esim kylpylään hemmottelemaan itseäni. Hyvää ruokaa, skumppaa, hierontaa, mukava hotellihuone, aamupalaa sänkyyn..
Kiitos tästä kirjoituksesta. Kyllähän se todella kova paikka on eron jälkeen viettää joulu yksin. Mukava tietysti kommenteista huomata, että joillakin on niin hyviä ystäviä, että eivät koe yksinäisyyttä edes jouluna.
Tuskaisinta on auttaa lapsia pakkaamaan joulun viettoa varten, johon ei itse voi osallistua. Joku toinen on siellä äidin paikalle. Ja kuten tuosta yhdestä kommentista voi huomata, sympatiaa ei isän naisystävältä heru lasten biologiselle äidille.
Matkustamalla pääsee pakoon koko joulua, muiden yksinäisten ja onnettomien joukkoon, mutta tänä vuonna ei ulkomaille pääse.
Halauksia kaikille, jotka ovat tahtomattaan yksin ensimmäistä kertaa. Ajan myötä helpottaa, muutaman vuoden kuluttua on jo uusia omia jouluperinteitä ja muistot vanhoista perhejouluista himmenevät.
Kai on muitakin ihmisiä elämässään kuin lapset? Jos selviää normaalisti arjessa ilman lapsiaan, selviää joulunakin. Voi mennä vapaaehtoisena auttamaan toisia yksinäisiä ja saada siitä sisältöä jouluun.
Voihan joulua ”siirtää” ja viettää sitten kun lapset ovat paikalla.
Itsestä se on kiinni miten suhtautuu.
Ai Kuinka selvitä? 😅 no kuule helposti! Kysymys kuuluu paremminkin, kuinka monella eri tavalla voisi nauttia. Mikä sopii kellekin, niin sitä sitten. Niin paljon kun lapsiani rakastankin, niin ei haittaa YHTÄÄN saada omaa aikaa! Minä aion rentoutua, syödä ja herkutella oikein kunnolla, lämmittää saunan, ehkä jutella jonkun ystävän tai tuntemattoman kanssa joilla sama tilanne, ja ehkä käydä kävelyllä jonkun kanssa jos joku ehtii. Jos ei ehdi niin ei haittaa, somenkin välityksellä pystyy onneksi kommunikoimaan jos tulee seurannipeä olo. Nyt ihmiset ottakaa ilo irti jos saatte olla rauhassa! Olette vapaita! tekemään ihan mitä vaan! Minä ainakin otan kaiken irti tästä harvinaisesta herkusta! 😄 keskittykää positiivisiin asioihin, ei siihen ikävään vaikka ymmärrettävää sekin on. Nyt jokainen yksin oleva voi kerrankin tehdä mitä itse haluaa ja saa olla tarpeeton eikä tarvitse muita passata. Hyvää joulua!
Otsikon mukaan voi joulua joutua viettämään ilman lapsia muistakin syistä kuin erossa. Kun lapset perustavat oman perheen kuka missäkin paikkakunnalla ei perusperhe idyli enää siinäkään toteudu. Vaikka kuinka rakastan lapsiani ja todennäköisesti myös toisinpäin niin on alkaa olla mahdotonta enää saada kaikkia samaan talouteen jouluksi. Heillä omat jouluperinteet ja perheet ja molemmin puolin tulleet tavat. Ei enää automaattisesti tulla synnyinkotiin viettämään joulua koko porukalla. Tuntuu samalla mukavalta että haikealta että näin se asia menee. Toki voi mennä lasten luokse viettämään joulua ja luulen että tervetullut olisin jokaiselle vuorollaan, mutta sama se ei kuitenkaan olisi. Vaikka kuinka läheiset välinne ovat niin olet aina vain kylässä. Jotenkin en itse sitä edes osannut nuorempana ajatella. Oltiin vain vuoro vuosina molempien vanhempien luona ja sitten perustettiin oma joulu. Nyt kun itse on siinä tilanteessa, niin ymmärtää miten vaikea ja surullinen paikka se on ollut vanhemmille että vaan käytiin pikaisesti ”joulutervehdyksellä”.
siihen on vain totuteltava,isompien lasten isän kanssa sovittiin säännöistä,ensin äidin perheen luona ja sitten iskällä ja lasten toivomusten mukaan,sittten muut lapset ovat oppinneet siihen,et äiti on töissä jouluisin
Suuren uusperheen äitinä olen kolmatta kymmentä joulua laittanut ja kustantanut.Tänä vuonna päätin että se on loppu.Ilmoitin hyvissä ajoin aikuisille lapsille että meillä on nyyttikestijoulu tänä vuonna.Jokainen tuo sovitut syötävät tullessaan ja tyhjin käsin ei tulla.Katsotaan kuinka käy.Henkilökohtaisesti viettäisin jo joulua yksin tai miehen kanssa omassa rauhassani.Mä en ole jouluihminen mutta mies on.Lapsillakin on omat perheet ja voisivat alkaa luoda jo omia perinteitään.Voi kuulostaa tylyltä mutta kun ikää on tullut niin ei oikein jaksa.
Olisipa meillä näin, nyt meitä revitään joka suuntaan ja syyllistetään jos haluamme pysyä ihan vaan kotona jouluna.
Toinen näkökulma.
Mieheni ei ole koko yhdessäolomme aikana (kohta 10 vuotta) ole saanut viettää jouluaattoa lapensa/nuorensa kanssa, koska ainoa ja oikea joulu kuuluu viettää äidin kanssa. Tämä on iskostettu lapsen päähän pienestä pitäen!Joulupäivänä on voinut tulla lahjat hakemaan. Vain lahjakortit ja rahat on saanut viedä äidin luo. Mitään isän ostamaa esim vaatetta ei, koska nimenomaan äiti ei halua.
Isä ei osaa pistää exälleen vastaan ja vaan hyväksyy asian?
Kun lapset ovat isällään joka toinen joulu, lähden yksin reissuun. Saan olla aivan rauhassa, tekemättä mitään. Ketään ei tarvitse passata eikä kenenkään muun tarpeita ottaa huomioon. Kerran kahteen vuoteen väsynyt mutsikin ansaitsee ihan omaa lomaa ja ripauksen luksusta! Palmun alla mojitoa siemaillessa ikävä ei kauheasti vaivaa. Eli mieluummin ”pakkovapaa” lapsista ilon, kuin ikävän kautta!
Jumankekka lapset aattona mulla. Oon niiiiin onnellinen. Aatto vapaa oon niiin onnellinen. Mulla on ny se kiiltokuva Joulu. Kinkku paistetaan ennen toukokuuta. Pukkikin tulee😉.