Pari virttä ei käännytä lastasi
Huono Äiti sai avautumisen:
”Joulu on aiheuttanut näemmä vanhemmissa taas käännytyksen pelkoa, kun uutisoidaan siitä, miten koulut varottelee yhdestä virrestä joulujuhlassa tai keskustellaan siitä, onko korrektia toivottaa hyvää joulua (kristillisesti) vai pitäisikö toivottaa ”Hyviä pyhiä”.Tulee vain mieleen, että mihin se suvaitsevaisuus katosi? Määritelmänä suvaitsevaisuus tarkoittaa ”sellaisen asian suvaitsemista (eli sietämistä, sallimista ja hyväksymistä) jota itse paheksuu ja vierastaa ja pitää vähemmän hyvänä, jopa vääränä”.
Olin itse teini-ikäinen 90-luvun lopulla ja aikuisuuden kynnyksellä siis kun internet tuli käden ulottuville kaikille. Olen siis kasvanut aikuisuuteen globaalisuuden mukana ja niissä uskomuksissa, että kun maailma ”pienenee” ja tietoa on saatavilla, niin mennään koko ajan kohti parempaa ja ymmärretään, että vaikka uskonto/ kulttuuri/ihonväri tai seksuaalisuus on erilainen kuin itsellä, niin samanlaisia ihmisiä tässä silti ollaan ja mitä enemmän tiedät toisten tavoista, sitä paremmin ymmärrät että asioista ei tarvitse olla samaa mieltä voidakseen elää rinnakkain tai tehdä yhteistyötä. Se on minusta suvaitsevaisuutta.
Olemme kasvattaneet lapsiamme siihen, että voivat tehdä omat tulkintansa, emme kaikki ajattele samoin ja aiemmilla sukupolvilla, itseni ja mieheni mukaan lukien, voi olla heidän mielestään ummehtuneet ajatukset ja se on ok.
Uskonto ei näy meillä arjessa mitenkään. Mieheni on helluntailainen, minä ja lapset evankelisluterilaisia ja käydään kirkossa kun on kaste, rippijuhlat, häät tai hautajaiset. Minulle Raamattu on vähän sama kuin Kalevala: perinnesatuja, jotka voi perustua totuuteen tai sitten ei. Kirkko instituutiona tekee paljon hyvää, mutta se mistä en siinä pidä, on suvaitsemattomuus ja tekopyhyys tietyissä asioissa. Miehen kohdalla uskonnollinen kasvatus näkyy lähinnä tietyissä jyrkissä mielipiteissä, vaikkei niitä uskontoon vedoten ilmaise.
Tästä huolimatta, kun kuopus halusi kaverinsa innoittamana lähteä pyhäkouluun, emme estänyt sitä vaan annoimme hänelle mahdollisuuden muodostaa oma mielipiteensä. Hän tykkää käydä siellä, joten käy. Tulee kotiin ja jutellaan Raamatun kertomuksista mitä oppinut ja jos hänen ajatuksensa jossain kohtaa näyttää lähtevän liian radikaaleille reiteille, niin puhutaan siitä. Esim. Halloweenista oli ilmeisesti puhuttu niin että kristityt eivät sitä vietä, jonka jälkeen lapsi arpoi voiko koulun Halloween bileisiin osallistua. Juteltiin asia läpi, että koulun limudisko tuskin lasketaan vielä saatananpalvonnaksi. 🙂 Samaten kun koulussa ja kavereiden kesken keskustelevat eri uskonnoista, niin tuen häntä ymmärtämään että ”oma ei ole ainoa oikea” vaan kaikki ovat samanarvoisia, jokainen päättää itse mihin uskoo. Perheystävien kautta lapsille on tullut tutuksi niin Ramadan kuin Diwali ja minusta se on rikkaus ymmärtää muitakin tapoja kuin omansa.
Näistä lähtökohdista on todella vaikeaa ymmärtää vanhempia, jotka jaksaa nähdä edes vaivaa siitä, että koulun tapahtumissa soitetaan virsi tai pari. Joulukirkon skippaamisen ymmärrän, joskin minusta olisi hyvää kulttuurikasvatusta laittaa kaikki lapset vierailemaan edes kerran kirkossa, moskeijassa ja synagogassa, jotta näkevät erilaisuutta. Yksi vierailu ei vielä ketään käännytä mihinkään. Itse pitäisin sitä vain positiivisena asiana, että pitkin vuotta tunnistettaisiin ja juhlittaisiin jokaisen valtauskonnon suurin juhlapyhä. Minusta se on kulttuurikasvatusta ja yleissivistystä, ei uskonnollista käännyttämistä.
Lapset elää älylaitteet kädessä ja ne samat joululaulut tulee satavarmasti myös siellä somessa, Spotifyn joulusoittolistoilla ja muussa netin sisällössä vastaan, koska lapsia ei pysty eristämään koko yhteiskunnasta. Silti koulun joulujuhla on nimenomaan se mörkö, mihin vanhemmat haluaa puuttua? Miksi?
Tätäkö on nykypäivän suvaitsevaisuus ja lasten kasvattaminen ymmärtämään muita kuin omia mielipiteitä?
Toivottelen itse kaikille sitä juhlapyhää, jota tiedän heidän kulloinkin viettävän tai mitä itse vietän. Nyt siis Hyvää joulua ja jos vastaanottaja korjaa, ettei vietä joulua, niin korjaan myös, että siinä tapauksessa Hyviä pyhiä!
Suvaitsevaisuus ei minusta edellytä sitä, että pitäisi etukäteen varautua siihen, että toinen on erilainen vaan sitä, että osaa suhtautua siihen kunnioittavasti, kun erilaisuus ilmenee.”
Nimim. Suvaitsevaisuus
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 17 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Minusta hyviä pyhiä on se uskonnollinen versio. Pyhä kolminaisuus, pyhähenki yms.
Joulu taasen on ollut käytössä jo paljon ennen kristinuskon tulemista suomeen.
Meillä hyvin samanlaiset käytänteet ja suhtautuminen mitä kirjoittajalla
Jouluevankeliumi on näytelmä siinä missä joulupukin seikkailut korvatunturilla.
Meidän vanhempien asenne tekee niistä jotain muuta.
Juuri näin!
Ollaan KAIKKI suvaitsevaisia.
Tässä keskustelussa (mediassa yleensäkin) tökkää pahasti se, että ns. uskovien pitäisi vain ja ainoastaan sopeutua. Miksei myös ns. uskottomat (tai uskonnottomat)? Ja väkisin tulee ajatus, mitä uskottomat pelkäävät? Ei tästä enempiä.
Olemme kaikki ihmisiä. Muistakaamme se!
Ihmettelen tätä että halloweenia kyllä juhlitaan surutta vaikka senkin historiaan liittyy uskonto ja uskomukset hyvin vahasti (mielestäsi ei ole saatanan palvontaa, mutta siihen liitetyt hahmot ovat suoraan kristillisestä näkökannasta katsoen sieltä pimeältä puolelta), mutta kristillisistä perinteistä oikein varoitellaan nykyään ettei joku mielensä pahoittaa vain ole korvauksia vaatimassa. Ja tiedän että joulu on alkujaan pakanallinen juhla perinne eli uskontoa sekin samalla logiikalla. Helpompaa oli omassa nuoruudessa olla koululainen kuin nykypäivänä vanhempi tässä mielensäpahoittamis kulttuurissa.
Uskontoon liittyvät vapaat kelpaa kaikille mutta ei itse sisältö. En halua että lapseni oppii mitään muista uskonnoista ainakaan koulussa/päiväkodissa. Koska hänen oma uskontonsa on vedetty siellä ihan minimiin. Ihan pakaa koko homma.
Jos mun lapselta riistetään joululaulut ja Suvivirsi sen takia että siinä mainitaan Jeesus niin en minäkään sitten anna periksi.
Hieno kirjoitus! Olen täsmälleen samaa mieltä.
Ja kyllä, erilaisia pimeän vuodenajan juhlia on vietetty jo ennen joulua ja monet juhlivat joulua eri syistä, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että joulu on pääsääntöisesti ymmärretty kristillisenä juhlana ympäri maailmaa. Sellaisena sitä saa myös jokainen halutessaan viettää ja tämän saa myös kouluissa ja päiväkodeissa lapsille kertoa, ovatpa sitten kristitystä perheestä tai eivät.
Ja kyllä, kouluissa voi olla oppilaita eri uskontojen piiristä ja heillä on omat juhlansa. Niitäkin juhlia voi toki esitellä, mutta on ihan eri asia opettaa oman maan ja kulttuurin juhlaperinteeseen.
Kukaan lapsi ei ahdistu siitä jos kuulee sanan Jeesus. Sen sijaan lapsi voi hyvinkin ahdistua jos vanhemmat vetävät herneen nenään kun saavat tietää että lapsi on kuullut tuon sanan.
Suvaitsevaisuus tarkoittaa myös uskonnon suvaitsemista.
Kovasti kristinuskoa yritetään tehdä vältettäväksi. Islamhan on esittänyt tavoitteekseen kristinuskon hävittämisen. Näemmeköhän vielä sen mielenkiintoisen vaiheen, että kristittyjä vainotaan? Se saattaisi johtaa varsinaiseen buumiin kirkkoon liittymiseen.
Perusopetuslaki: ”opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.”
Myös perusopetuslaki, uskonnon opetuksesta: ”Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan oppilaiden enemmistö kuuluu — Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle —opetetaan elämänkatsomustietoa. Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme.”
Opetushallitus: ”Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetuksessa perehdytään omaan uskontoon, tutustutaan monipuolisesti uskontojen maailmaan ja pohditaan hyvää elämää.
Jostain syystä uskonnon merkitys yhteiskunnalle ja oppilaan identiteetin muodostumiselle nähdään kuitenkin edelleen tänä päivänä sen verran merkittävänä, että se on perusopetuslaissa määritelty opetettavaksi sisällöksi. Muutoinhan uskonto olisi heivattu pois ja otettu etiikka tilalle. Lisäksi uskonnon opetus järjestetään enemmistön mukaisesti, joten enemmistö on edelleen ev.lut. eli ihmiset kuuluu kirkkoon, harjoittivat uskontoa tai eivät, ja näkevät edelleen siinä yhteiskunnallisen tai traditionaalisen merkityksen, jolla on joku merkitys omalle identiteetille, koska miksi muuten siihen kuuluisi ja maksaisi kirkollisveroa?
Eduskunta: ”Perustuslakivaliokunta ei näe tarvetta muuttaa kantaansa koulun perinteisten juhlien osalta. Tällaisia juhlia ei siten esimerkiksi niihin mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavina tilaisuuksina. Perustuslakivaliokunta katsoo, että muitakin vastaavia sinänsä uskonnollista alkuperää olevia traditioita voi sisältyä koulun perinteisiin juhliin.”
Eli yksi virsi tai uskonnollista alkuperää oleva traditio ei ole uskonnon harjoittamista koulussa.
Hienosti kiteytetty! Kiitos tästä avautumisesta. Voin allekirjoittaa joka lauseen. Ihan viimeiseen kätkeytyy hiottu timantti,ei yhtään vähempää! Todellinen sivistys (ja suvaitsevaisuus) on sitä, että kunnioittaa toisen uskoa tai näkemystä vaikkei itse olisi samaa mieltä.
Siis nämä kovasti kristillisen perinteen kouluihin vaatijat.
Kun ei se keneltäkään ole pois..
Miten olisi Eid juhlan aikaan muslimien perinteitä tarjolla ihan joka koulussa. Tai juutalaisten perinteitä? Hindujen?
Millä valittaisiin mitä kunkin uskonnon juhlista voitaisiin kouluissa juhlia ettei koulu ole pelkkää uskonnollista juhlaa mutta kuitenkin oltaisiin tasapuolisia kutakin uskontoa kohtaan.
Kyse ei ole siitä että pelätäisiin kristinuskon tarttuvan, vaan siitä että kun koululaitos on uskonnollisesti sitoutumaton, ei sen tule nostaa mitään yhtä uskontoa toista arvokkaammaksi.
Siksi, kaikki virret ja joulukirkot tulee pitää ihmisten henkilökohtaisessa elämässä, koska tasapuolisesti eri uskontojen juhlistaminen kävisi kouluille täysin ylivoimaiseksi.
Minusta noin ylipäänsä uskonnonopetus joutaisi koulusta pois. Uskontoa voi opetella vapaa-ajalla, jos sen järkeväksi näkee. Lapseni eivät mene rikki suvivirrestä tai joulukuvaelmasta tms.uskomuksista, mutta en myöskään näe mitään järkeä siinä, että heidän pitäisi mennä evankelisluterilaiseen joulukirkkoon, kun emme tunnusta mitään uskontoa. He saavat itse valita mihin uskovat, mutta pakkosyöttöön en usko.
Olipas typerä kirjoitus. Joulu ei ole mikään kristillinen juhla, vaikka se onkin sellaiseksi naamioitu. Suomessa koulut ovat uskonnollisesti sitouttamattomia, joten uskonnon harjoittaminen tai siihen sitouttaminen ei kouluihin kuulu, noin niin kuin ihan lain puitteissa. Yksi uskonnollinen laulu tuskin lasta pilaa, mutta siitä yhdestä laulusta ei ole pitkä matka rukouksiin ja muuhun Jumalan palvomiseen. Vai sopisiko pieni saatananpalvontalaulu vaikkapa joulujuhlaan? Antakaa lapsille koulussa uskonnonvapaus. Vapaa ajalla voitte käyttää omia lapsianne kirkoissa ja erilaisissa jumalanpalveluksissa aivan vapaasti. Kouluun se ei kuulu.
Mielestäni on uskomatonta, että koulun pitää erikseen antaa sisältövaroitus ”En etsi valtaa, loistoa”-laulusta. Sibeliuksen sävel ja Topeliuksen sanat, joissa on lisäksi taas kerran ajankohtaiset sanat rauhasta päälle maan. Kun miettii, mihin kaikkeen lapset ja nuoret törmäävät päivittäin mediassa, ei ole uskottavaa, että lapsi saisi sielulleen vahinkoa tästä tai muistakaan kauniista vanhoista joululauluista. Entäs jos sattuu kuulemaan samat laulut kauppakeskuksessa? Menevätkö vanhemmat vaatimaan sieltäkin korvausta? Meidän kansallisella kulttuurillamme on melko syvät kristilliset juuret. Kenenkään ei ole pakko uskoa yhtään mihinkään eikä viettää joulua tai muitakaan pyhiä. Silti olisi suotavaa suvaita niitä, jotka viettävät niin kristillisiä kuin muidenkin uskontojen tärkeitä päiviä. Aikanaan Neuvostoliitossa yritettiin karsia kaikki uskonnollinen hapatus pois yhden ateistisen totuuden tieltä, mutta ei tainnut ihan putkeen mennä sekään.
Tämä on yksi nykypäivän suurimpia ongelmia. Siinä pelossa että pahoitetaan toisen mieli ollaan ihan varmuuden vuoksi varovaisia ja siloitellaan kaikkea mahdollista. Mistä tahansa voi mielensä pahoittaa. Mistä tahansa voi loukkaantua. Mistä tahansa voi järkyttyä. Se että lähdetään jo etukäteen pyytelemään lupaa kaikkeen ja nöyristelemään ja miellyttämään kaikkia on ihan loputon, pohjaton ja erittäin syvä suo. Ja silti sinne nykypäivänä joka välissä ollaan rämpimässä. Ollaan jo nyt tilanteessa, että mitään ei uskalla sanoa tai tehdä koska sehän voi loukata jotakuta. Ihmiskunta on rikki.
Haha!! Nyt oli kyllä niin paksua puppua että oksat pois!! Kirjoittaja voisi perehtyä joulun historiaan. Joulua on vietetty jo ennen kristillisen sadun tuloa Suomeen.
Uskovaiset viettäköön joulua satuhahmonsa syntymäjuhlana, mutta elkää ny herrantähtenne sotkeko historiaa ja omiko joulua kristiliseksi juhlaksi.
Hyvä kirjoitus!
Ollaan asian ytimessa! 👍🏻
Mitä se sellainen suvaitsevaisuus on, joka suvaitsee vaan ne asiat, joista on itse 100% samaa mieltä??
Oma mielipide on, että jos ei tunnusta / hyväksy kristillisiä pyhiä, niin sellaiset voivat sitten skipata ne ja olla silloin töissä. Miksi ihmeessä pyhä kuuluisi heille vapaana, kun se ei ole heistä ”pyhä”?
Olipas parempi kuin hyvä kirjoitus! Nykypäivänä ei olla ainakaan niin paljoa suvaitsevaisempia kuin luullaan. Suvaitsemattomuus muutettu vain eri muotoon niin sanotusti.
Tietyissä asioissa mielestäni jopa mennyt suvaitsemattomampaan suuntaan.
Olen kirjoittajan kanssa täysin samaa mieltä!
Lapset saa itse muodostaa mielipiteensä, muttei se onnistu jos sitä rajoitetaan jo valmiiksi!