Petyin kosmetiikkaan enkä ikinä toipunut…
”Kosmetiikka tuli elämääni jo lapsena. Ihaninta oli kun sain vaaleanpunaista, makean hajuista kylpyvaahtoa. Tai omenashampoota, joka oli vain minulle! Vihreässä pullossa luki jotain ranskaksi, sen täytyi olla hienoa!
Teini-iässä kosmetiikka alkoi tietysti kiinnostaa miltei enemmän kuin rytmikkäästi ja koordinoidusti tanssivat poikapoptähdet. Aikuisten naisten kosmetiikka ihonhoitotuotteineen, meikkeineen ja hiusväreineen alkoi houkutella. Pitkään uskoin, että kosmetiikalla on oikeasti vaikutusta. Kunhan vain käyttää oikeaa kosmetiikkaa ja oikealla tavalla, näyttää paremmalta ja kaikki ongelmat ratkeavat! Ainakin ulkonäköongelmat, siis! (Teinillehän kysessä on pitkälti sama asia, ja ainakin joskus myös meille aikuisille naisille…)
Tämän luulon aiheuttivat mainokset, joissa kolmen markan markettishampoo teki hiuksista sellaiset, että niitä pitkin kiipeäisi torniin sekä prinssi että prinssin valkoinen ratsu. Osansa harhaan antoivat kaverit, jotka kehuivat, kuinka sun täytyy hankkia tää ripsari, siis tällä tulee niiiin pitkät ripset. Sekä tietysti naistenlehdet, joissa oli testattu milloin mitäkin tuotetta ja laitettu niitä paremmuusjärjestykseen. En tajunnut, että mainostusta sekin on.
Ehkä olin turhan hyväuskoinen… Mutta entäs ne kaverit ja heidän suosituksensa..? Entä kaikki muut naiset, jotka käyttävät tuotetta tyytyväisinä? Pakkohan kosmetiikan oli toimia!
Huolimatta siitä, että käytin kehuttuja tuotteita ohjeen mukaisesti seurasi pettymys toisensa perään…
Jossain vaiheessa oli pakko myöntää, että kosmetiikka oli pettänyt minut täysin. Tunne oli musertava. Huijausta, huijausta kaikki!
Kasvojen hoito
Ensinnäkin väite että finnit jäävät teini-ikään, pffffft! Jokainen joka on ohittanut teini-iän tietää, että finnejä tulee yhä. Yhtä aikaa ryppyjen kanssa, miksi kukaan ei kertonut tästä?! Mutta ONNEKSI finnejä voi hoitaa niin, että hoitaa kasvojaan oikein!
Tiedäthän: puhdistus, kuorinta, kosteutus, tehohoito, kosmetologi jne… Suoritin uskollisesti rutiinia vuosien ajan. Joka aamu ja ilta jynssätään (tarpeeksi tehokkaasti ja tarpeeksi hellästi totta kai!) ja kosteutetaan ja kuivatetaan sieltä mistä pitää. Kerran tai kahdesti viikossa kuorinta ja naamio ja aina vuodenajan vaihtuessa kosmetologille.
Syydin rahaa niin markettien omien merkkien parin euron kosteusvoiteisiin kuin niihinkin, jotka on valmistettu huippumallien kyynelistä ja vuorikauriiden kakasta Nasan salaisessa laboratoriossa.
Mutta…naama oli edelleen kuin kuumaisema: harmaa, ankea ja täynnä kraatereita. Sitten minulle riitti! Enää ei ollut aikaa eikä voimia käyttää iltasella kolmea eri puhdistusainetta kaikenmaailman kasvovesineen ja viittä eri kosteutus-, kuivatus- ja hoitotuotetta! Tartuin lähimpään käsillä olevaan aineeseen, lavuaarin reunalla tönöttävään käsisaippuaan pumppupullossa. Päälle lätkäisin jotain kosteusvoidetta että ei liikoja kiristelisi.
Tästä olisi pitänyt seurata kauheuksia: Autiomaankuivia länttejä! Herneen kokoisia finnejä! Upottavia uurteita! Keskikokoisen hamsterin kokoisia silmäpusseja! Kenties koko naaman irtoaminen! Mutta mitä tapahtui?
Ei mitään. Ei yhtikäs mitään.
Hiukset
No en sentään ollut niin tyhmä, että olisin luullut shampoon muuttavan hiukseni samanlaisiksi kuin mainosten naisilla. Perisuomalainen liuhuletti ei kemikaaleilla muutu! Mutta eikös oikeanlainen shampoo, hoitoaine, tehohoito ja muotoilutuote kuitenkin tee kuontalosta kauniimman? Hiusten hoitaminen ehkäisee niiden haaroittumista ja katkeilua ja sen sellaista? Eikö? ONHAN EDES TÄMÄ TOTTA?
Ei ollut. Voi tätä petoksen määrää! Lopetin hoitoaineen käytön, ja mitä kävi hiuksilleni? Ei mitään. Ei enempää takkuja, ei sotkuista harakanpesää, ei katkeilua, ei kaksihaaraisia, ei mitään…paitsi se tuska joka seurasi, kun mietin minkä rahamäärän olin elämäni aikana huuhtonut viemäriin.
Meikit
Kaikilla on kokemuksia huulipunista, jotka katoavat huulilta mutta leviävät pellen suuksi pitkin naamaa. Sekä ripsiväreistä jotka tekevät ripsistä tönköt ja paakkuiset. Ja tietenkin meikkivoiteesta, joka kertyy ihohuokosiin ja juonteisiin ja joka kaupan päälle muuttuu naamalla päivän aikana sen värikseksi että näyttää siltä kuin olisi kylpenyt itseruskettavassa. Kynsilakkahan on suorastaan vitsi. Onko olemassa yhtäkään ihmistä, jolla lakka olisi säilynyt päivää pidempään lohkeamatta?
Mutta eikö vastapainoksi pitäisi olla myös niitä positiivisia kokemuksia? Tiedäthän, herkullisen hedelmäiset huulet, iho kuin posliininukella, ripset joista väri ei lähde onnenkyynelien mukana…
Pakko myöntää, että olen löytänyt myös meikkituotteita, joihin olen melko tyytyväinen. Melko tyytyväinen. Mutta en yhtäkään joka toimisi erinomaisesti.
Esimerkiksi ripsiväriostoksilla voit valita seuraavista ominaisuuksista: pidentävä, tuuheuttava, taivuttava, ärsyttämätön, kestävä, helposti poispeseytyvä ja erotteleva. Vitsi on siinä, että jos valitset näistä ominaisuuksista kaksi, saat päälle kaikkien muiden ominaisuuksien vastakohdat!
Mutta kukaan muu ei valita! KAIKKI muut käyttävät meikkejä tyytyväisinä. Ehkä vika onkin minussa?! Ehkä olen syvästi elämään tyytymätön ihminen, jota ripsiväri ei pysty kannattelemaan tyytyväisyyden aalloilla. Ehkä minulle ei mikään riitä…
Vartalon hoito
Mitä kuvitellaan tapahtuvan kun nainen ostaa deodorantin? No sen jälkeen nainen tuoksuu vielä enemmän kukkasilta ja puhtailta pyykeiltä ja pinkin yksisarvisen pieruilta kuin mitä hän jo luonnostaan tuoksuu!
Mitä tapahtuu kun nainen ostaa deodorantin: peseytymisestä huolimatta pintaan ponnistava hienhaju pysyy poissa ennaltamäärittelemättömän ajan, joka on huonoimmillaan vartin verran ja parhaimmillaan pari tuntia ja sitten kainalosta jo lemahtaakin jos nainen erehtyy nostamaan käsivartensa ylös…
Entäpä sitten kosteusvoide? Aaah ihana helpotus kuivalle iholle, kohta se on taas silkinpehmeä ja omissa nahoissa on mukava olla! Ehei, hetken päästä kiristää taas. Oli kroppaan lätkinyt sitten luomulaatuista kylmäpuristettua eksoottista öljyä tai apteekin luotettavan näköistä perusrasvaa tai ranskalaisen kosmetiikkamerkin ihanan tuoksuista luksuskräämiä, tulos on sama. Kinnaa, kiristää, kuivaa ja kenties vielä kutiaakin.”
Nimim. Huijattu?
Onko muita kosmetiikkaan syvästi pettyineitä? Vai toimiiko sinulla ihonhoitorutiini ja hiustenhoito ja vieläpä ripsari pysyy silmissä eikä deodorantti petä? Kerro kommenteissa!
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 6 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Jos käytän Lumenen kasvorasvoja mun iho menee punaiseksi ja samantien onkin koukussa meikkivoiteeseen. Kesällä en käytä oikein mitään ja iho paranee. Talvella luotan perusniveaan.
Ripsarina kanebo 38c. Kestää sateella pyöräilyn, ei varise ja lähtee vedellä pois.
Kulmakarvat värjään ja harjaan kuosiin geelillä.
Vuosikausia koko vartaloni ihon puhdistus on tarkoittanut markettishampoon vaahdolla pesemistä, siis sillä vaahdolla, mikä hiuksia pestessä ”jää yli”. Voi sitä (lahjakortti)kasvohoitoa tekevän kosmetologin ilmettä, kun kerroin tämän hänen kysyttyään kasvojenpuhdistusainettani. Js ihoni ob yli nelikymppiseksi mielestäni hyväkuntoinen.
Sama täällä lopulta päädyin ostamaan niveaa. Pesen saippualla ja kaitan niveaa. Kyllä toimii hyvin. Sitä voi lisätä päivällä jos kiristää. Ei kannata haaskata rahaa . Onhan se tieteellisestikin tutki että ihon läpi ei mikään mene ja ointaa kosteutetaan jos on tarve. Ruokavalio on se mikä vaikuttaa ja ulkoilu. Ne maat missä kosteusprosentti korkea on hieno hipiä eikä ryppyjä. Oiskohan löylyssä istuminen sitten hyvä asia. Hiukset tarvii jotain hoitoainetta muuten kampa ei mene läpi siihen riittää ihan perus hoitoaine. Kyllä kosmetiikka on huijausta.
Teini-iän akneen on kokeiltu vaikka mitkä tökötit mutta eihän ne toimineet. Lopulta jostain keskustelupalstalta 25v luin jojoba-öljystä, otin sen kokeiluun ja kappas! Iho rauhoittui. Hetken päästä luovuin pääosaksi ajasta ihon pesusta saippuallakin. Pelkkä vesi puhdistaa riittävästi. Silloin tällöin teen kevyen kuorinnan. Eipä ole iho tippunut pois vielä!
Meikkejä käytän vaan kun on ”pakko”, eli juhlissa. Varpaat lakkaan kerran kesässä ja annan kulua pois itsestään.
Shampoo ja vartalosaippua on luonnonkosmetiikkaa, toimii loistavasti. Vartalosaippuaa en koe tarvitsevani mutta kun se tuoksuu hyvälle 🙂 Dödöt on huijausta, ellei halua ihsn myrkyttää itseään pikkuhiljaa..
Siis shamppoiden ja pesunesteiden pesevä aineosahan on kaikissa sama. Myös astianpesuaineissa. Eli peset oikeasti itsesi lantratulla fairilla ja luulet muuta… Ja kosmetiikan lainsäädäntö antaa tiukat rajat kosmetiikalle, eli ei se imeydy kuin ihan pintaan. Ryppyjen nopea tasoittuminen johtuu turvottavista ja uurteet täyttävistä aineista. Kaikki marketista löytyvät voiteet ovat voidepohjiltaan samat. Euroopassa ei taida olla yhtään näitä voidepohjia tekevää tehdasta. Lorealit ja garnierit ostavat siis vaikka miljoona kiloa kuivan ihon voidepohjaa. Rahtaa sen omaan kokoonpanotehtaaseensa ja lisää siihen jonkun oman vivahteen. Tavara purkkiin ja hyllyyn myytäväksi. Kyllä, kuluttajille myydään mielikuvia, millä ei ole tekemistä totuuden kanssa. Kun seuraavan kerran ihmettelet, miksi aina se sinun käyttämä ihana voide on poistunut valikoimasta ja uudistunut toisenlaiseksi, silloin edellinen erä voidepohjaa on käytetty ja uusi on ostettu…
Mainio kirjoitus! Äitini oli kosmetiikkaesittelijä ollessani lapsi. Meillä oli siis kaapit täynnä jos jonkinlaista näytepurkkia ja -purnukkaa. Teinitytön unelma ehkä, kun kotona oli kokeiltavaksi vaikka mitä… Mutta itse satuin liikkumaan sellaisissa piireissä, joissa ihailtiin luonnonmukaisuutta, ja sellaisen asenteen omaksuin minäkin. Sitten vielä luin materiaaleja, joissa kerrottiin kosmetiikan haitallisista ainesosista ym. Ja ehkä myös jonkinlaisena vastareaktiona tuohon kotona vallinneeseen kosmetiikkatulvaan omaksuin tavakseni käyttää tosi minimaalista kosmetiikka-arsenaalia. Minusta on ihanaa, kun kaapissa on tilaa, purkit eivät vyöry niskaan ja säästyy rahaakin. Tosin muistan kyllä itsekin joskus menneeni mainostajien halpaan – menin nuorena isoon tavarataloon ostamaan yhtä tiettyä meikkipuuteria, kun asiantunteva myyjä sai mut vakuutettua, että tarvitsisin ehdottomasti sitä ja tätä… Enkä sitten kumminkaan huomannut mitään merkittävämpää eroa. En voi sanoa olevani varsinaisesti itse pettynyt kosmetiikkaan, kun suuria odotuksia ei koskaan ole ollutkaan. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että kosmetiikkaan ei kannata syytää suuria summia, vaan säästää rahaansa ja luontoa 😊 Ulkonäköön vaikuttavat lopulta kuitenkin enemmän elämäntavat ja perintötekijät, kosmetiikka ei tee ihmeitä. Toki asia erikseen on sitten se, että taitavalla meikillä voi tehdä ihmisestä aivan erinäköisen, mutta siinähän onkin kyse enemmän peittämisestä, siellä meikin alla ihminen on silti se sama.