Tarinoita vessastani
Kylppäri on asuntosuunnittelun herjaa. En käsitä, miksei kylppäriin uhrata neliöitä ja ajatuksia siinä vaiheessa kun asuntoja piirretään. Toimiva kylppäri on jokaisen aamun sydän ja huono kylppäri taas pilaa koko päivän. Oma aamuni on tästä loistava esimerkki:Kylppärimme on kahden neliön kokoinen. Kahdessa neliössä ovat seuraavat asiat: epäkäytännöllinen kylpyamme, pyykinpesutorni, lavuaari ja kissojen hiekkalaatikko. Omaa vikaa tietysti tuo kissojen hiekkalaatikko, olisi pitänyt ajatella ennen ja niin edelleen. Tyypillisenä aamuna yksi on suihkussa niin, että vesi roiskuu suihkuverhon ohi lattialle, yksi meikkaa, yksi kissa on vessassaan asioilla ja kaksi lasta seisovat muuten vaan keskelle jäävässä kolmen sentin tilassa tappelemassa.
Koska rakennusarkkitehdeillä ei ole ilmeisesti kissoja, puolisoita eikä lapsia, tässä muutama vinkki, jolla ihmisten aamuista tulisi hivenen lystikkäämpiä. Ensinnäkin, kukaan ei tarvitse hervottomia olohuoneita. Olkkariksi riittää pieni sopuisa sopukka, jossa mahtuu hädin tuskin katsomaan töllöä. Olkkarista säästyneet neliöt voi käyttää hyvin suunniteltuun kylppäriin. Hyvin suunniteltu perhekylppäri on tällainen: lavuaareja on kaksi. Lavuaarien reunalla on runsaasti laskutilaa purnukoille ja lavuaarien alla on runsaasti laatikoita. Pesutorni tulee voida erottaa muusta kylppäristä suihkuseinän kaltaisella seinällä, koska oikeasti pesutornin paikka ei ole kylppärissä, mutta arkirealismissa näin vain meillä monilla on.
Jos kylppäriin laitetaan pytty, se tulee myös eristää sekä seinillä että ovilla. Näin toivottu yksityisyys säilyy eikä perheonni ole uhattuna. Kylppäriin ei tungeta ammetta kuin erityistapauksissa. Jos lapset vinkuvat ammetta, sitä ei kannata kuunnella, koska lapset käyttävät ammetta vain kerran ja sen jälkeen se on tiellä ja keräämässä pölyä ja likaa. Kylppärissä pitää panostaa sellaiseen suihkoppiin, jossa vesi pysyy siellä, missä sen pitääkin pysyä eli suihkuseinien sisäpuolella -ei ulkopuolella. Koska on kuitenkin kivempi föönailla tukkaa jos ei tarvitse seistä lätäkössä = sähköiskuvaara, you know.
Näillä eväillä suomalaisesta aamusta tulee miellyttävä kokemus ja päästään pois siitä kuristavasta tunteesta joka syntyy kun kaikki hyppivät huonon kylppärin takia aamulla toistensa silmille.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 4 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Hanki rikkaampi mies se hommaa sulle arvoises kylppärin
Yksi järkyttävyys kylpyhuoneissa (ainakin pk-seudulla 60-luvulla tai aiemmin rakennetuissa kerrostaloissa) on istuma-ammeet. Voi pyhä jysäys. Niihin on liki mahdotonta kivuta, vaikka olisi 180-senttinen sporttinen nuori.
Mutta kuitenkin tälläisissä huoneistoissa asuu paljon vanhuksia, joiden pesullepääsymahdollisuudet ovat olemattomat, vaikka suihkuapua saisivatkin.
Tavallinen kylpyammekin on karmea, mutta sinne kapuaminen on sentään jotenkin mahdollista.
Näin The Atlantic-aikakauslehdessä mainoksia istuma-ammeista, joissa oli ovi. Kaikkea sitä Ameriikassa.
Toinen suomalaisten kotien outous toimimattomien kylppäreiden lisäksi on se, että jos on rakennettu kodinhoitohuone, niin se toimii samaan aikaan kuraeteisenä. Puhtaat lakanat ja kuraiset lastenvaatteet/kuraisen koiran pesu samassa tilassa…
Ihmettelen samaa ja myös sitä, että missä ne pyykit kuivataan kaikkea ei voi kuitenkaan laittaa kuivausrumpuun ja kaikilla ei ole mahdollisuutta viedä ulos tai parvekkeelle edes kesällä. Olen ajatellut näitä asioita suomalaisissa kodeissa vieraillessani koska itse asun Keski-Euroopassa ja täällä kylppärit on erittäin usein juuri kuvailemasi ihannekylppärin kaltaisia.
Meidän 3-henkinen perhe asuu omakotitalossa (vm. 1978), jossa on vain yksi vessa. Mikä on suuri ja käsittämätön puute. Ei tullut kysyttyä ostettaessa – olisi pitänyt – kuinka ihmeessä talon rakentanut perhe pystyi asumaan näissä oloissa; heillä oli vieläpä useampi tyttölapsi?! Meillä tekee tiukkaa näinkin =o