Tasa-arvo ei ole sitä, että käskytät miestä kuin lammasta
Huono Äiti sai avautumisen: Erityisesti yksi asia kiinnitti viime viikonloppuna kauppakeskuksesasa huomioni. Naiset. Kuinka monet heistä komensivat miehiään, kuin olisivat komppanian ylivääpeleitä. ”Tuo lapset tuolta”, ”ota tuo ostoskassi”, ”älä nyt tuolla tavalla”. Äänessä oli sellaista ylemmyyttä, halveksuntaa, joka sai minut ihmettelemään. Ja mikä pahinta, lapset olivat paikalla, näkivät ja kuulivat kaiken. Olivat sen kaiken keskiössä.
Muistan, kuinka nuorempana ajattelin, että tasa-arvo tarkoitti sitä, että naiset saavat saman vallan kuin miehillä oli ollut. Mutta tämä, tämä ei ollut sitä. Tämä oli vallan väärinkäyttöä, toisen ihmisen alistamista, olipa sukupuoli kumpi tahansa.
Eräs nainen, nuori äiti, käski miestään kuin koiraa. ”Hae lapsille jäätelöt, ja nopeasti”, hän sanoi, ääni täynnä halveksuntaa. Mies nyökkäsi ja lähti, katse maahan luotuna. Nainen puolestaan kaivoi puhelimensa esiin, kuin olisi juuri antanut tärkeän käskyn.
Mietin, mitä nämä lapset oppivat. He näkivät, että on ok kohdella toista ihmistä kuin palvelijaa, että toisen ääni on tärkeämpi kuin toisen. Missä oli se kunnioitus, se tasa-arvo, josta niin paljon puhuttiin?
Tasa-arvo ei ole sitä, että toinen osapuoli ottaa vallan toiselta. Se on sitä, että molemmat osapuolet kunnioittavat toisiaan, että molempien ääni kuuluu. Se on sitä, että ymmärretään, että olemme kaikki ihmisiä, tasavertaisia, riippumatta sukupuolesta.”
Nimim. Mummo ostarilla
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 16 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
En oikein ymmärrä, jos nainen ottaa tuollaisen käskyttäjän roolin ja kohtelee aikuista miestä kuin lasta. Tiedän yhden tällaisen pariskunnan ja siinä taloudessa nainen ei anna miehen päättää mitään itsenäisesti.
7oikein – oletko siis mies? Jos, olet harvinainen poikkeus. Onnittelut vaimollesi hyvästä valinnasta.
Mä yleensä pelkästään luen näitä juttuja, mutta nyt osallistun keskusteluun, tämän kerran.
Siis mitä ihmettä, kun lukee tuota kirjoitusta ja näitä kommentteja, kuten:
”Äiti on todennäköisesti suunnitellut ostokset ja seuraavan viikon ruuat sekä mahdolliset tarvikehankinnat, valmistellut lapset (pukenut, harjannut hampaat, syöttänyt, vessattanut jne), valmistellut itsensä, ottanut kauppakassit mukaan sekä mitä suurimmalla todennäköisyydellä auttanut isää löytämään puhelimensa, avaimensa ja puhtaat sukat.”
Näen niin punaista hyi.
Omakohtaista kokemusta on seuraavasta; Nousen aamulla hyvissä ajoin ennen muita, koska on sovittu asioida ostoshommelit sun muut, suunnitelmissa startata aamupäivän aikana.. Lemmikeille ruuat, laitan kahvia tippumaan, pikkuisille aamupalat, leivän kantaa myös itselle ja eikun lumihommiin pihalle ja aukaisemaan tietä jotta päästään sitten aikanaan liikkeelle. Sisälle tultua pienille kaupunkivaatetta ylle ja jo oli puolisokin herännyt sekä löytänyt hänelle jätetyn kahvin pannusta. Vilkaisen myös pienten ulkovaatteet valmiiksi kun kuljen eteisen ohi käydessäni ulkona viemässä koirille vedet ja hakemassa samalla puita sisälle niin saa laittaa heti kotiuduttuaan tulet uuniin. Ulkosaunalle nakkasin kottikärryllisen klapui myös ikään kun valmiiksi, jos ne vaikka jollain aikaa hyppäisivät kiukaaseen ja syttyisivät tuleen, aijai, lauantaisauna ulkosaunassa, ompa poikaa… Sitten ei muuta kun vaatteiden vaihtoon, sujuvasti lämmintä ja väljää ylle ja nappuloille pipoa ja käsinettä kans, aletaan olla valmiina, jee! Empä toki ollut kaikelta kouhotukseltani huomannut, että pieniltä jääneet astiat laittamatta tiskikoneeseen ja taisi jäädä jogurttikipotkin huuhtomatta. Tästähän sitten löytyi syy millä voi pilata kivasti alkaneen viikonlopun, kuulla kuinka huithapeli olen, ettei minua voi hetkeksikään jättää tekemään omatoimisesti mitään.. Onneksi viikonloppuja on sentään useita kymmeniä joka vuosi, jospa en onnistuisi pilaamaan niistä ihan joka ikistä.
Jos mies alkaisi antamaan julkisella paikalla komentoja samaan tyyliin, saisi kuulla kunniansa vaimolta ja ehkä melko vihamielisiä katseita muilta. Leimautuisi machoilijaksi ja naisten alistajaksi. Hyvä, ettei päätyisi somevideoon. Nainen kun tekee, ei seuraa mitään. Naisena ihmettelen.
Jokaisessa yrityksessä yksinyrittäjiä lukuun ottamatta on oltava työnjohtaja. Muuten tulee sekaannuksia, turhaa päällekkäistyötä ym. Ehkä tässä perheessä työnjohtajaksi oli valikoitunut vaimo. En tiedä, olisiko ulkopuolisen tarkkailijan mielestä kuulostanut paremmalta, jos mies olisi antanut ohjeet, mutta sillähän ei ole merkitystä.
Joku voi olla laiska eikä perheen arki inspiroi. Jättää kaiken toisen huoleksi.
Nämä miehet kaipaa äitiä tai isää, joka huolehtisi kaikesta. Tunne-elämä voi olla lapsenomainen.
Samalla se, että vaimo joutuu tuohon rooliin herättää heissä häpeää. Syyn tilanteesta he vierittää vaimolle, joka sitten tympääntyy passiiviseen lapsimieheen ja suhde kuolee komenteluksi.
Vaikea keksiä, miten näitä miehiä voisi auttaa.
Ihmisten välisiin suhteisiin kuuluu aina vuorovaikutus. Se, miten käyttäydymme, vaikuttaa suhteen dynamiikkaan.
Asenteemme, arvomme ja tapamme toimia ovat syntyneet jo varhain ja suurelta osin lapsuuskodin perintönä.
Kun puhutaan miehistä, jotka ovat alistetussa asemassa, puhutaan oikeastaan miehen itsetunnosta ja passiivis-agressiivisesta käyttäytymisestä.
Mies on siis itse tällainen ja se vaikuttaa hänen ihmissuhteisiinsa. Hän saattaa kokea alemmuutta jopa vaimonsa edessä, mikä kasvattaa kateutta ja vihaa.
Tätä hän ei pysty ilmaisemaan muuten kuin passiivisella välinpitämättömyydellä.
Hän ei halua ottaa vastuuta mistään, koska pelkää, ettei pärjää. Hän myötäilee myös muita miehiä, mutta sisimmässään hautoo kostoa.
Hänen passiivisuutensa on tavallaan kosto vaimolle. Mitäs on niin tehokas ja taitava! Hoitakoon sitten kaiken. Vaimo voi olla autuaan tietämätön tästä ajattelusta.
On huomattava, että vaimon tehokkuus ja taitavuus on vain miehen oma alemmuudentunteen tuottama tulkinta, kun hän vertaa itseään vaimoon. Ei vaimo katso itseään sellaiseksi, vaan ihmettelee, mikä miestä vaivaa.
Monesti nämä miehet tulevat kodeista, joissa isä on tyrannisoinut ja alistanut koko perhettä. Pojalla ei ole ollut tilaisuutta kasvaa terveellä itsetunnolla varustetuksi mieheksi.
Nimettömän kommentti kirjoitukseen oli sävytetty hieman tummemman puoleisella huumorilla ja nimenomaan tarkoitettu provosoimaan. Hienoa, että aihe kirjoituksineen herättää tunteita, mutta ethän ota yhtä kommenttia liian vakavasti.
Kommentissa on kärjistetty asioita, jotka on tuotu alkuperäisessä tekstissä ilmi. Todellisuudessa en luule yhdenkään ihmisen ajattelevan kumppanistaan kerrotulla tavalla. Ajatus leikitti ja kun leikittää, leikitään. Ihmismieli on mielenkiintoinen. Mielestäni pariskunnat, jotka huolehtivat kovin tiiviisti, ilman apukäsiä, yhdessä lapsistaan ovat kovin haavoittuvaisia. Ihmiskunnan historia huomioon ottaen, ovat ihmisten elintavat ja tavat kasvattaa ja hoivata lapsia niin epäbiologiset. Sama asia pätee muihin ihmissuhteisiin sukupuolesta riippumatta. Emme ole enää läsnä ja se tuo kovin negatiivisia tunteita ja käytösmalleja elämiimme. Jos olisin itse äiti ja joutuisin kaksin puolisoni kanssa kasvattamaan lasta tai lapsia, olisin kovin uupunut.
Ps. Jos esihenkilö on sietämistä vaativa, vaihda työpaikkaa.
Pps. Jumalattareksi kutsuvat makkarissa
Okei Jumala. Mies on varmasti sun heivaamis ratkaisuun oikeasti tyytyväinen. Arkikin on miehellä luultavasti ruvennut sujumaan kuin itsestään taas. Jos haluat olla bigboss ja kantaa vastuun kaikesta niin tuota se on. Työntekijöille pitää antaa työtehtävät ja ohjeistus ihan niinkuin työelämässäkin. Se putkiaivo on ollu niin turta jatkuvasta kitinästä, ettei ole itse jaksanut enää vaivautua näkemään vaivaa tai oma-aloitteisuutta, minkään asian eteen, koska mielestäsi väärin menee kuitenkin tai oot inissy asiasta. Ja olet ihan itse sen aiheuttanut.
Onnea uuden koulutettavan löytymiselle
Terv. Työpaikalla on jo yksi esihenkilö, jota siedetään.
Onneksi heivasit sillä kuulostat karmealta akalta .
Hulvaton aloitus, kiitos tästä. Kirjoittaja ei ehkä ole nähnyt kaikkea, jonka nämä perheet ovat ennen kauppareissua tehneet. Äiti on todennäköisesti suunnitellut ostokset ja seuraavan viikon ruuat sekä mahdolliset tarvikehankinnat, valmistellut lapset (pukenut, harjannut hampaat, syöttänyt, vessattanut jne), valmistellut itsensä, ottanut kauppakassit mukaan sekä mitä suurimmalla todennäköisyydellä auttanut isää löytämään puhelimensa, avaimensa ja puhtaat sukat. Toki joissain perheissä isäkin osallistuu, mutta miehet tuppaavat tarvitsemaan ohjausta ja huolenpitoa osallistuessaan.
Kaupassa isä ei automaattisesti ota niitä ostoskärryjä, joten äiti antaa isälle yksinkertaisen tehtävän. Putkiaivoiselle miehelle kahden sanan käsky (ota ostoskärryt) on helppo ymmärtää ja yleensä myös toteutus tapahtuu suht nopeasti enempää miettimättä. Jäätelönostoreissu sujuu nopeammin, jos käskyyn lisää napakan ja nopeutta lisäävään sanan (osta lapsille jäätelöt, nopeasti). Tässä lisäsana nopeasti voi viitata esimerkiksi siihen, että bussi lähtee 10 minuutin päästä tai että isällä on tapana jäädä suustaan kiinni kassaneidin kanssa ja jäätelöt ehtivät sulaa ennen kuin lapset saavat ne. Who knows.
Yksinkertaiset käskyt kuitenkin toimivat miehille. Jos isälle sanoisi ”Olisitko ystävällinen ja kävisit ostamassa Leeville ja Ainolle jäätelöt? Leevi haluaa päärynäjäätelön ja Aino toivoo saavansa vaniljajäätelön. Muistathan, että Ainon jäätelö tulee ottaa kupissa.” toisi mies todennäköisesti mukanaan itselleen mustikkajäätelön ja äidille pillimehun tai muuta vastaavaa. Yksinkertainen ja suora käsky ohjaa miehen ajattelemaan omilla aivoillaan ja ehkä jopa pyytämään Ainolta ja Leeviltä apua jäätelöiden valinnassa. Tällä aikaa äiti voi varmistaa bussin aikataulut tai lisätä pari juttua kauppalistaan.
Itse heivasin putkiaivon neljän vuoden komentelun jälkeen ulos, koska en jaksanut yhden lapsen lisäksi mieslasta. Arjessa on nykyään paljon enemmän aikaa ja hermotkin säilyy kun ei ole uusavutonta miestä elämässä. Edelleen olen tosi avoin sille, että joku ei niin uusavuton mies elämääni ilmestyisi, mutta eipä noita oikein vaikuta olevan.
Yhdessä kommentissa vyörytetään syy miehille. Pitäisi ottaa enemmän vastuuta ja tehdä asioita sen sijaan että odottaa mitä täytyy tehdä ja elää siinä siivellä. Omalta osaltani yritin. Halusin jäädä lasten kanssa kotiin, halusin ottaa äidin roolin lasten ja kodin ylläpidosta että vaimoni voisi käydä töissä ja tehdä uraa. Vaimo perusteli ettei se kannata ja että on parempi kun hän on. Yritin osallistua matkojen ja elämän suunnitteluun, mutta sain kuulla että ajatukseni eivät mahdu hänen suunnitelmiinsa. Kun tein jotain oma-aloitteisesti, oli se sitten ruokaa, siivousta, pyykin pesua tms, tein sen väärin koska en tehnyt niitä hänen tavallaan. Tämä kerta toisensa jälkeen. Lopussa olin se jolle sanottiin alentavasti mitä tehdä. Mun virhe oli etten pitänyt puoliani riittävästi. Olin yksin ja olimme toisiamme vastaan, emme samalla puolella. Lopulta halusin erota ja eronneena vasta olen nähnyt nämä käytöskulut.
Komentelijan kanssa seksi on pakollista paineiden purkamista. Silti se auttaa kestämään komentamisen. Komentamisessa ei ole kyse tasa-arvosta,vaan vallasta. Jonka mies luovuttaa kärsien. On opittu lapsesta sietämään naisten komentelua osana parisuhdetta. Sellaisesta pois oppiminen ei onnistu keskusteluin. Seepra ei pääse raidoistaan.
Paljon olen nähnyt ja kokenut. Hommahan menee pitkälti niin, että äiti useassa suhteessa on se joka kauppareissulle 1.pakkaa repun/hoitolaukun.2.tarkistaa monelta kaupat aukeaa. 3.huolehtii lasten vessa ja ruoka ajoista. 4.muistelee seuraavan viikon ruokalistaa ja sitä mitä tulevalle kaudelle lapsille tarvitsee ostaa vaatteita,kavereiden synttäri lahjat yms. 5. On suunnitellut koko perheelle viikonlopun tekemiset samalla kun on grindannut edellisen viikon lasten harrastukset.
Kyseessä ei ole ilmiöstä jossa naiset tuntevat ylemyyden tunnetta vaan ilmiöstä jossa naiset on joutunut ottamaan arjesta suuremman vastuun. Miehet tulevat siinä siivellä ja se että ottiaisivat jonkun asian hoidettavakseen odottavat naisilta käskyjä,avun pyyntöjä
Sekä listoja. Pitäisiköhän miesten hieman skarpata? Pitäisikö ihan tutustua perheeseen ja ottaa osaa peheen vanhemmuuteen. Sekun on muutakin kuin lasten leikittämistä.
Se miksi naisten suusta tulee ikävällä tavalla ”käskyjä” johtuu siitä että yksinkertaisimmistakin asioista joutuu sanomaan, koska miehiltä puuttuu oma-alotteisuus. Mieti kuinka rankkaa tuo on.
Hyviä huomioita. Loppujen lopuksi ”niin metsä vastaa,kuin siihen huudetaan”. Tälläinen parisuhde ei liene onnellinen ja lapser tosiaankin saavat huonon esimerkin.