Teini tuhosi perjantai-iltani
”Kaiholla muistelen sitä, kun lapset olivat pieniä. Silloin ajattelin, että perjantai- ja lauantai-illat eivät olleet entisensä, kun vapaasta ei voinut lainkaan nauttia. Kun oli niin väsynyt, että ei pystynyt muuta kuin makaamaan Lego selän alla, sohvatyynylle kuolaten.
Kuvittelin että sitten helpottaa kun lapset kasvaa. Että sitten on aikaa ja voimia katsoa myöhäisillan elokuvia ja harrastaa seksiä ja syödä hyvin ja juoda viiniä.
Vähänpä tiesin. Kun lapset kasvoivat, viikonloppuilloista tuli täysi helvetti.
Teini aloittaa rahan mankumisen viikonlopun menoja varten jo perjantaina aamupäivästä. Kotiin tullessa teini vetää raivarit ja alkaa ulista miksi lempivaatteita ei ole pesty. Vaikka pyykkejä ei tietenkään ole tuotu pestäväksi saati itse pesty.
Raivoamisen jälkeen teini makaa kaaoksessa olevan huoneen pinojen päälimmäisenä ja huoneesta kuuluu 850 PLING! kun sovitaan että minne mennään viihteelle tänään.
Teini kasaa itsensä ja lähtee mutta vain örähtää jotain vastaukseksi kun yrittää kysyä, että mihin olet menossa.
ylin kuva Shutterstock.
Sitten teini menee menojaan ja alkaa odotus.
Odotat ja odotat, kökötät valveilla kyttäämässä että tuleeko se kotiin. Mieltä painaa jatkuva huoli siitä että onko se juonut kavereiden yllyttämänä pullon kossua ja jäätynyt tien laitaan. Ketään et saa kiinni jos tämä on tilanne, koska olet yrittänyt kysyä että kenen kanssa olet jos akku loppuu, mutta teini ei vastannut.
Koko ilta menee odottaessa ja sydän syrjällään miettimisessä etkä toellakaan juo mitään viinä kun joudut olemaan hälytysvalmiudessa jos jotain käy tai teini pitää hakea kotiin.
Lopulta niin käy ja joudut lähtemään pyjamassa yön selkään hakemaan teiniä kun ”täältä ei tule busseja, katoin aikataulut väärin” tai muu selitys.
Tietenkin kun ajat yöpuvussa hermorauniona poliisi pysäyttää sut epävarman ajelun takia ja puhalluttaa.
Sitten kun teini tulee tai olet hakenut hänet, pitää aloittaa epäluuloinen nuuskiminen että mitä on tehty. Onko teini juonut? Onko teini polttanut? Onko se polttanut jotain muuta kuin tupakkaa?
Että HURRAA onneksi on taas viikonloppu!!! Kyllä tämä tulee tarpeeseen! Rentoudutaan ja nautitaan yhdessäolosta!
Kuinka ihanaa olikaan kun ainoa huoli oli se kuola joka valui tyynylle, että lähteekö se silkkisestä tyynynpäällisestä vai oliko kuola värjääntynyt salmiakkikarkeista niin että jää tahra.
Vaikka pieni lapsi väsyttää ja herättää 15 kertaa yössä, niin siitä sentään tietää missä se on!”
Nimim. ”Ihana” viikonloppu
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 80 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Jestas. Kun olis vaan viikonloput rankkoja. Mutta arkikaan ei ole rauhoitettu. Teini menee nukkumaan aamu 8. Koulusta tulee fudut. Toinen vähän jo vanhempi lapsi herää klo 12 ja koko talo raikaa kun tietokone peliä pelataan aamuyöhön. Nukkua ei saa eikä kotona koskaan ole hiljaista. Huoletonta päivää ei ole eikä tule. Mitä näistä tulee? Ja oon muuten varma että vika ei ole kasvatuksessa. Virheitä toki olen tehnyt. Mutta ei se huonoa ole ollut. Viimeksi tänään kirjoitin ystävälle että koska helvetissä nää muuttaa pois kotoa. Näihin menee kaikki aika ja energia sekä rahat…
Olin minäkin sitä mieltä, et esimerkilliselöä kasvatuksella saan teinit sitten tottelemaan vaan kuinka väärässä olinkaan. Vanhin oli helpoin, ei mitään ongelmia. Ovet joskut paukkui, mutta ilmoitteli menoistaa. Seuraavakin vielä suht ok, välillä piti pukeutumiseen puuttua esim. uutena vuonna olisi lenkkareissa lähtenyt pihalle moneksi tunniksi 15 asteen pakkaseen. Mutta nuorin olikin sitten eri juttu, teki varmaan kaikki kielletyt, joita vaan on. Karkasi illalla huoneensa ikkunasta, ei saanut kännykällä kiinni, tuli kotiin tunteja sovitusta aikataulusta yms. Kokeili varmaan kaikki kielletyt aineet huumeita lukuunottamatta.
Kaikkea en edes silloin onneksi tiennyt. Nuorinkin nyt jo yli 20 ja järkevä aikuinen, vaikka huoleton seikkailijatyyppi on luonteeltaan varmaan aina.
Niin tiedän tuon tunteen. Viikonloput ahdistaa valmiiksi. Teiniys ei ole mikään helpoin aikakausi todellakaan!
Tsemppiä matkaan kaikille teinien vanhemmille❤️ Omistani nuorinkin on jo teini-iän kuohujen paremmalla puolella. Olen kuitenkin tyytyväinen, että viime yönä sain hakea autolastillisen nuoria wanhojen jatkoilta kahden jälkeen ja vein kaikki koteihinsa. Ihania nuoria, jotka arvostavat sitä että jonkun äiti pitää huolta ja kuskailee. Olen aina mielummin kuskannut ja hakenut nuoria yöllä kuin jännittänyt missä kulkevat. Sekin vannotettu, että vaikka olisi humalassa, voi aina soittaa hakemaan jos turvallista kyytiä kotiin ei ole. Ei sekään vaihe kestä monta vuotta. Omasta mielestäni lasten kasvatuksessa on kaikkein vaikeinta, kun pitäis osata antaa vapautta ja vastuuta oikeassa suhteessa ja samalla pitää turvalliset rajat. Vanhimman lapsen kohdalla olin liian tiukka ja se aiheutti turhia yhteenottoja, kolmannen kanssa jo oppinut valitsemaan taisteluni. Lapset kasvattavat samalla vanhempiaan.
Omat lapset on tytöt 14 ja 12, poika 10. Jo he tietävät, että vanhempien tehtävä on suojella lapsiaan ja tietää missä ovat, kenen kanssa ja mitä tekemässä. Ei meillä ainakaan mennä ovesta pihalle ilman, että siitä on sovittu.
Omaa teini-ikää kun ajattelen, en ollut todellakaan se kiltti tyttö. Mulla oli aika vapaa kasvatus siinä mielessä, että menin ja tulin miten huvitti. Joskus muistin ilmoittaa. Joskus tahallaan en ilmoittanut, kun äitin kanssa oltiin riidelty jostakin. En todellakaan ymmärtänyt siinä 13-15 iässä sitä vanhemman taakkaa ja huolta lapsestaan. Ei kukaan teini sitä tajua itse!
Olisin monta kertaa kaivannut isää, joka asettaa rajat. Olisin monta kertaa kaivannut selkeää ja rakastavaa rajoittamista. En saanut sitä, koska minun vanhemmista toinen oli taaperoiden kanssa kotona haamuna ja toinen oli työreissuillansa ympäri Suomea. Joten väitän, että puolet kokemistani inhottavista tai ahdistavista tilanteista olisi jäänyt kokematta, jos minulla olisi ollut aikuinen, joka olisi jaksanut olla se aikuinen, välittävä, rakastava, turvallinen.
Se minä aion olla omille lapsilleni. Siksi ne on tehty putkeen. He kulkevat elämänvaiheissaan suunnilleen samaa aikakautta, suunnilleen samat haasteet. He pitävät myös toisistaan huolta, silloin kun minä en ole näkemässä. Kuulen mitä on tapahtunut. Tiedän, jos asioita pitää ottaa puheeksi. He arvostavat sitä, että heillä on selvät rajat. Aikuinen, joka jaksaa olla läsnä ja keskittyä. Myös viettää aikaa siellä missä ne lapsetkin ovat. Kentän laidalla, elokuvissa, kauppakeskuksessa jne. Väitän, että sillä on iso merkitys.
Jotkut teinit ne vaan menee lupia kyselemättä ja tulee milloin haluaa. Ei aikuinen sitä pysty estämään, ellei nyt suoranaisesti pistä raudoilla kiinni. Eikä tää tosiaanjan riipu kasvatuksesta tai siitä etteikö teinille olis asetettu rajoja. Olen itse ollut tällainen teini. Täysin piittamaton kotiintuloajoista tai kotiaresteista. Toki mua ei kyllä tarvinnut myöskään hakee mistään. Omat teinit olen kasvattanut samoin kun mut kasvatettiin, mutta silti heistä on kasvanut kilttejä teinejä, jotka tulee klo 23 lauantai-iltana kotiin.
Kännykkään sovellus mistä voi seurata sijaintia, perhesäännöt. Vapautta sen verran kun osaa ottaa vastuuta ja käyttäytyä. Jos toi on joka viikonloppunen helvetti, niin nuoren ei varmaan tarvii päästä ulos ennen ku oppii tuomaan ajoissa vaatteet pyykkin ja kysymään asiallisesti ja perustellen rahan tarpeensa ja kunniottamaan sovittuja asioita. Ja vanhempien tulee myös osata sopia asioista, asettaa rajoja ja pitää niistä kiinni. On myös teinin etu oppia rajoja ja vastuuta sekä itsesäätelyä. Vaatii tasapainottelua ja pitkää pinnaa. Tsemppiä!
Samaistun tyttöjen kohdalla(3) olivat paljon hankalampia kuin pojat(4).Pojat rassaili mopojaan ja peltoautojaan kavereineen yleensä meillä.Tiedettiin missä ovat ja kavereidenkin vanhemmat tiesi että meiltä löytyy.Tytöt koetteli rajojaan todella paljon.Räiskyi ja rätisi mutta kunnon ihmisiä heistä tuli kumminkin.Asiat puitiin saman pöydän ääressä ja sillä sipuli, vanhoja ei muistella.
Kukaan ei osaa uhriutua yhtälailla kuin nyky äitylit
Kattokaa peiliin jos lapset on hankalia, sen sijaan että itkette ja valitatte kun yhteiskunta ja sukulaiset ei tee teidän puolesta kaikkea.
Todella surullista miten vanhemmilla on nykyään vanhemmuus ihan hukassa. Teineillä on monenlaista kipuilua elämän ja itsensä kanssa kyllä, ja siinä aikuisten täytyy olla tukena, mutta toisten kunnioittaminen ja sääntöjen noudattaminen kuuluu kaikille iästä riippumatta. Liian paljon katsotaan sormien läpi huonoa käytöstä vain siksi ”kun se nyt kuuluu siihen teini-ikään”. Ei kuulu. Jotain on pahasti mennyt pieleen jos alaikäinen lapsi voi vain lähteä kotoa kertomatta minne menee ja sitten olla teillä tiettymättömillä koko illan ja se sallitaan ilman mitään seuraamuksia. Teinin aivot eivät ole vielä kehittyneet tarpeeksi, eikä hän ole kypsä tekemään päätöksiä omien rajojensa suhteen (vaikka itse tuntisikin olevansa), ja voi siksi laittaa itsensä seuraan ja tilanteisiin, joiden seuraamukset voivat olla hyvinkin kauas kantoisia. Siksi aikuisten täytyy olla aikuisia ja ottaa vastuu ja varmistaa että nuori kasvaa turvassa ja kehittyy vastuuta kantavaksi tasapainoiseksi aikuiseksi. Joskus se tarkoittaa rajojen asettamista tiukastikin jos muu ei auta. Eli tässä tapauksessa sitä, että kotoa ei lähdetä jos ei kerrota minne mennään ja puhelin pois jos siihen ei vastata kun vanhemmat soittaa. Rajojen asettaminen on vaikeampaa teini-ikäiselle jos ei niitä ole koskaan aikaisemmin asetettu ja kaikenlainen kaytös on sallittu pienestä asti, mutta vielä ei ole myöhäistä kuitenkaan. Vanhemmat, olkaa rohkeasti vanhempia! Se teini on aikuinen pian ja arvostaa silloin viimeistään sitä, ettei annettu pilata elämää silloin kun oma järki ei vielä ollut täysin mukana.
Nuoret ovat erilaisia, mutta totta kasvatus jatkuu lapsen ollessa nuoruusiässä. Yhtäaikaa biologia sanelee erkaantumaan vahemmmista ja aivot eivät ole kyspsiä aikusmaisiin päätöksiin. Johdonmukaisuutta, pitkää pinnaa ja ymmärrystä teineille❤️ pitäkää heidät turvassa vaikka miten ”kaikki muut saa tehdä ja kaikki paras tapahtuu muualla kun kotona”.
Soon just näin!
Onneksi tämäkin on vain vaihe. Aikansa kutakin.
Sitten ko ne muuttaa omaan kämppään,ei tiedä ihan kaikkee niitten yökuoksuista.
Kyllä se siitä🤩😍
Itse en osaa samaistua. Tiedän missä teini menee, silloin harvoin kun sattuu ulkona olemaan. Hän ilmottaa aina kun odottaa esim. Bussia ja jos bussi onkin myöhässä. Ilmottaa millon on matkalla kotiin päin. Normaalisti hän on kokoaika kotona. Hän ei myöskään jatkuvasti pyytele rahaa, päinvastoin kauhistelee hinnan nousuja. Toki pyykkejä hän ei välttämättä aina vie sinne mihin pitäisi.. Mutta ”huutelen” likapyykkien perään, viimeistään silloin ku oon konetta laittamassa päälle. Teini myös tietää etten lähde välttämättä hakemaan yhtään mistään koska ei ole autoa.
Vieraalta kuulostaa meidän perheessä. Nämä on seurausta vanhempien arvovalinnoista. Minun teini (kolmas lapsi ja kuopus joka asuu enää kotona) viettää iltojaan kavereitten kanssa sovitussa paikassa ja haetaan sovittuna aikana. Sopimukset pitää ja nuoreen luotetaan. Eikä tarvitse epäillä päihteitten käyttöä.
Aika vierasta oli teksti vaikka 6lasta. Ei oo koskaan lapset huutanut, haistatellu ja kärttäny jatkuvasti rahaa. Yhtä tyttäristä kyydin ny viikonloppuisin mutta ei ollut sekään jatkuvaa. Enkä ole vahtinut niitten juomisia tai poltteluita kun ne ei alaikäsenä kukaan juonu tai polttanut. Eikä olla mitään uskovaisia että siitä ois johtunut. En tiedä sitten ollaanko jotenkin omituisia kun lapset on aina ollu fiksuja eikä koskaan oo mennyt niitten takia viikonloput pilalle.
Täytyy sanoa kun tuota lukee, että pääsimpä aikoinaan helpolla 5 lasta. Yhden kerran poliisit soittanut että voisitteko hakea nuoren puhalsi näin paljon. Hain hänet, oli ainoa kerta kun kukaan heistä sekoili mitenkään, missään.
Missä on talon yhteiset säännöt?
Jopa teinillä kuuluu olla säännöt joita hänen on toteltava.
Kun teini lähtee ulos, niin pitää olla sopimus että milloin viimeistään on tultava kotiin, kavereilla täytyy mieluusti oltava jomman kumman vanhemman puhelinnumero, jos teinin puhelimelle sattuu jotain.
Ja jos ei tehdä kuin on sovittu, niin arestiin mars. Se voi ehkä tuntua teiniltä maailman lopulta, mutta ainaskin oppii ja tietysti asioista kuuluu puhua ja tehdä sopimuksia, joista ei sitten jousteta kuin pakkotilanteissa.