Tervetuloa (tietämättäsi) someen, äiti

Tein entréeni someen peppua keikutellen. Ajattelin hauskuuttaa lapsiani ilmestymällä heidän huoneeseensa soittamalla hassua musiikkipätkää, ja keikutellen peppua musiikin tahdissa. Järkytys oli melkoinen, kun sain kuulla päässeeni livelähetykseen, jota lapset huoneestaan käsin lähettivät.

Tehty mikä tehty, ei voinut mitään. Olin täysin unohtanut sellaisen mahdollisuuden, että kodistamme käsin voitaisiin lähettää jotakin suorana nettiin. Mietin, mitä kaikkea lähetykseen oli päätynyt. Jälkeenpäin sovimme, että lapset kertovat AINA etukäteen, jos ovat laittamassa jotakin livenä nettiin.

Somemaailman raadollisuus on päässyt yllättämään muutaman muunkin kerran totaalisesti. Ei sitä vielä osaa hahmottaa, että esiteinilauman äitinä on jatkuvasti alttiina joutumaan livelähetyksiin, äänitteisiin, videotallenteisiin tai ihan vain valokuviin, joita otetaan näppärästi missä ja milloin vain.

Toisin kuin omassa nuoruudessani, kuvat ja muut tallenteet eivät pölyty kodin nurkissa ja kuva-albumeissa, joita näkevät harvat ja valitut, vaan ne ovat sekunnin sadasosassa internetin ihmeellisessä maailmassa, kenen tahansa nähtävissä.

Shokeeraavin yllätys sattui mökillä. Puolison vanhin lapsi oli salaa videoinut minua saunan pesuhuoneessa. Kännykkä oli piilotettu sampoopullojen ja muiden purtiloiden joukkoon, enkä huomannut sitä lainkaan. Sattumalta myöhemmin samana iltana oli tilanne, jossa sama lapsi yritti videoida salaa iltatoimiamme tuvassa, ja pyysimme kännykän tarkastettavaksi. Yllätys oli melkoinen, kun videotallenteista löytyi pari pesuhuonepätkää.

Se oli keskustelun ja samalla rajojen asettamisen paikka. Toivon sydämestäni, että lapsi ei valehdellut kertoessaan, ettei ollut laittanut videoita nettiin. Kännykästä poistimme ne samantien, mutta nettiin asiat jäävät elämään omaa elämäänsä jos ne kerran sinne vahingossa tai tahallisesti päästää.

Nykyään olen tarkka siitä, missä asussa lasten nähden kuljen, ja mistä asioista heidän kuultensa puhun. On puheenaiheita, joiden en toivo päätyvät entisten puolisoiden korviin, enkä halua kotiarkeamme päätyvän tietämättäni kuvina entisten puolisoiden tai täysin tuntemattomien ihmisten nähtäväksi. Pyrin parhaani mukaan luottamaan lapsiimme, mutta kun luottamus kerran on mennyt, se on lähes mahdotonta palauttaa täysin ennalleen.

Nykyaika digitekniikkoineen todella vaatii perheessä uusia sääntöjä. Rajoja puolin ja toisin. Itse aina kysyn lapsilta etukäteen, saanko laittaa heidän tekemistään taideteoksista kuvan someen, ja valitsemme yhdessä ne kuvat jotka he haluavat itsestään julkaistavan minun kavereiden nähtäväksi.

Toivottavasti myös lapsemme muistavat säännöt. Näin ehkä voin välttyä tulevaisuudessa noloimmilta someyllätyksiltä.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.