Tunnen äitinä epäonnistuvani, kun lapseni lihoo

Huono Ätii sai avautumisen:

Koko ajan puhutaan lihavuuden lisääntymisestä. Vanhempia syyllistetään lasten lihomisesta. Lisäksi tietenkin kehorauha, enkä missään tapauksessa halua syyllistää lasta painon kertymisestä. Yritänkin aina vedota hammasterveyteen kieltäessäni herkkuja. Olen itse hoikka ja lapsenikin ovat olleet. Lapseni on kuitenkin ruvennut pyöristymään. Ensin ajattelin, että varmaan kasvukausi tulossa. Sitten tajusin, että lapsenihan syö viikossa valtavat määrät herkkuja.

Olisi kiva viettää kotona välillä herkkupäiviä, mutta kun ulkoilemasta tulleen lapsen taskut pursuavat jo karkkipapereista (kun kavereilla on aina rahaa ostaa herkkuja) niin en raaski kotiin ostaa mitään.

Syömme kotona melko terveellisesti, mutta ne ruuan päälle tulevat ylimääräiset herkut. Tuntuu, että minulla ei ole mitään keinoa rajoittaa niitä. Kuukausittain on useita erityispäiviä, koulun leffapäiviä (tuo herkkuja max 5e!!), koulun diskoja (täytyy saada herkkurahaa, kun muillakin on), harrastusten nyyttäreitä, kavereiden synttäreita. Lisäksi lapsi saa jatkuvasti jostain omaa rahaa, keräävät kavereiden kanssa ulkoa pulloja, isovanhemmat antavat muutamia euroja.

Tunnen äitinä epäonnistuvani, kun lapseni vatsa kasvaa. Pelkään, että häntä ruvetaan kiusaamaan.

Kuinka luoda lapselle tervesuhde ruokaan ja herkkuihin, kun tuntuu että kauppojen herkkuosastot vain kasvavat ja kaikki ylimääräinen raha käytetään herkkuihin.”

Nimim. Äiti 88

x

Huonon Äidin ”Selviytymisopas” herkkumeren keskelle:

Me Huonossa Äidissä tiedämme, että nykymaailma on yksi suuri karkkikioski. Tässä muutama ajatus avuksesi, jotta et tuntisi olevasi yksin tämän asian kanssa:

• Lopeta itsesi ruoskiminen: Sinä et ole epäonnistunut. Jos lapsi kerää pulloja ostaakseen karkkia, hän on kekseliäs ja yritteliäs – ominaisuuksia, joita hän tarvitsee elämässä. Ongelma on ympäristössä, ei sinun rakkaudessasi tai kasvatuksessasi.

• ”Karkkilakko” on usein kielletty hedelmä: Mitä enemmän kielletään, sitä enemmän taskut täyttyvät salaa karkkipapereista. Kokeile kääntää keskustelu herkuista ”polttoaineeseen”. Keho tarvitsee hyvää polttoainetta kasvaakseen, ja herkut ovat vain ”huvipuistoajoja” – kivoja, mutta niillä ei pääse pitkälle.

• Ota isovanhemmat ja verkosto mukaan: Ole rehellinen isovanhemmille. Sano suoraan: ”Meillä on nyt tilanne, jossa herkkumäärä on karannut käsistä. Voisitteko eurojen sijaan antaa vaikka uimahallilippuja tai yhteistä aikaa?”

• Kehorauha alkaa kotoa: Pelko kiusaamisesta on todellinen, mutta paras suoja kiusaamista vastaan on lapsen vahva itsetunto. Puhu kotona siitä, mitä kaikkea keho osaa tehdä (juosta, uida, halata) sen sijaan, miltä se näyttää.

• Muista: Tämä on vaihe. Lapset kasvavat pyrähdyksittäin. Joskus pyöristyminen on tosiaan vain valmistautumista seuraavaan pituuskasvuun.

Mitä mieltä olette? Onko teillä kokemusta siitä, kun karkki tuntuu voittavan kotiruuan? Jaa omat vinkkisi kommenteissa! 👇

xx

Ja koska elämä ei ole aina arkea, ravintolamme mainos tähän kohtaan, olkaa hyvät!

— Huono Äiti

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.