Uusi mieheni kiusaantuu 4-vuotiaastani
Huono Äiti sai avautumisen: ”Hei! Minulla on neljä vuotias poika edellisestä suhteesta ja nykyisen mieheni kanssa kohta yksivuotias poika. Vanhempi poika on kaksi yötä viikossa isällään.
Huomaan miehestäni, kuinka iloinen hän on kun vanhempi poika on isällään ja ehdottelee kaikkea kivaa tekemistä kolmestaan silloin. Heti kun vanhempi poika tulee isältään hänestä tulee apaattinen eikä innostu jos teemme neljästään jotain. Jos hän suunnittelee jotain niin se aina semmoiseen aikaan, kun vanhempi poikaa on isällään.
Kaipaa selvästi enemmän aika kolmestaan. Vanhemman pojan isä ei suostu ottamaan, kuin kaksi yötä viikossa poikaa. Mieheni odottaa kuulemma kovasti sitä aikaa, että vanhempi poika asuisi puoliksi isällään. Hän on tosi rakastava ja hyvä isä, mutta en tiedä kestääkö hän tätä tilannetta kuinka kauan.
Haluaisin että mies innostuisi myös neljästä tekemisestä ja pysyisi rinnallani, mutta enhän minä senkään takia voi vanhemman pojan isää pakottaa 50% asumista hänen luonaan”
Mitä tehdä?
T. Mietteliäs äiti
Hyvä Mietteliäs äiti, nyt kirjoituksesta puuttuu kokonaan tämä palanen: mitä minä äiti haluan 4-vuotiaalle lapselleni. Haluanko, että 4-vuotias lapseni on äidin kanssa nykyistä vähemmän? Ja olisiko tähän syynä vain se, että uusi puolisoni on sillä tavalla tyytyväisempi? Mitä sinä itse tykkäät siitä, että suunnittelet 4-vuotiaan lapsesi elämän sen mukaan, mikä tyydyttää toisen lapsesi isää?
Ei ole hyväksi lapselle, että hän kokee olevansa äidin luona ei-toivottu ja isäkään ei halua häntä kuin kertomasi mukaan kaksi päivää viikossa. Lapsi on aina viaton sekä syntymäänsä että siihen, mikä hänelle tehty asumisjärjestely on. Saat täältä varmasti tukea ajatuksillesi ja voimaa eritoten ajatella asiaa lapsen etu edellä.
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 20 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Ikävä ihminen tuo miehesi. Tunnut vielä säälivän häntä, isoa aikuista miestä. Tilanteestasi ei ole oikein ulospääsyä, mutta pidä huolta siitä, että poikasi tietää olevansa sinulle tärkein. Miehiä otetaan ja jätetään, lapsia saadaan jos saadaan.
Eikä koske vaan isäpuolia. Oma isäkään ei välttämättä eron jälkeen välitä pitää yhteyttä edellisen liiton lapsiin. Uusi puoliso ja lapsi ovat tärkeämmät.
Siis en itse koskaan muuttaisi uuden miehen kanssa yhteen mikäli hän käyttäytyisi minun lapsilleni tällä tavalla (hänen näkökulmastaan minun ja ex-miehen lapsille). Toki sinä olet äitinä vastuussa lapsistasi etkä voi velvoittaa isäpuolta keksimään ohjelmaa. Miehesi on kypsymätön ja lapsellinen exäsi on myös kyllä rakkaudeton kun ei omaa lastaan halua kuin kahdesti viikossa. Lapsia ei nyky yhteiskunnassa pidetä minään ja sen kyllä huomaa
Aika tyypillinen tilanne. Nykyään jo uskalletaan myöntää, ettei uusperheet oikein toimi.
Sama tilanne on kyllä eläinkunnassakin. Uusi uros surmaa entisen uroksen pennut.
Äiti tässä kovasti työntää vastuuta tilanteesta muualle. Omaa kantaansa ei esitä ollenkaan. Lapsi tuntuu olevan ylimääräinen ja liikaa. Näinhän se valitettavan usein käy. Sääli lasta. Uusi mies menee hänen edelleen äidin elämässä.
Tosi surullista lukea tällaista, että uusi mies lapsellisuuksineen on tärkeämpi kuin oma 4-v lapsi. Olen aina ihmetellyt, että miksi kukaan ryhtyy suhteeseen ihmisen kanssa, joka ei hyväksy puolison lapsia edellisistä suhteista.
Tämä kirjoitus kyllä kouraisi aika syvältä omaa sydäntäni perheen nelivuotiaan puolesta. Pieni ihminen heittopussina, äidinkin pohtiessa miten saada mahdollisimman kauaksi aikaa tämä pieni ihmisentaimi pois miehen tieltä.
Kyllä sen ukon pitää väistää. Hänen pitäisi aikuisena rakastas kumpaakin lasta, kun on hommaan ryhtynyt.
Minä en voisi olla miehen kanssa, joka käyttäytyisi näin. Olisin niin kertakaikkisen loukkaantunut lapseni saamasta kohtelusta, ettek enää näkisi miestä sopivana kumppanina itselleni.
Koskaan ei voi tietää minkälainen mies tulee olemaan isänä ennen kuin perheessä on lapsia.. Kaikkihan menevät naimisiin lapsia rakastavan miehen kanssa. Todellisuus on usein toista. Ei ketään voi pakottaa rakastamaan toisen miehen lasta. Miehen on usein vaikea hyväksyä toisen miehen lasta, varsinkin poikaa. Keskustele tilanteesta suoraan miehesi kanssa tai mene ammattiauttajalle keskustelemaan tilanteestanne. Sisä olet äiti ja suojelet lastasi aina ja ikuisesti. Voimia sinulle!
Pahalta tuntuu 4-vuotiaan puolesta. Nopeita liikkeitä on taustalla, hänhän on ollut vain 2-vuotias kun olet alkanut odottamaan toista lasta eri miehelle.
Nyt on vastuunkannon ja ryhtiliikkeen aika.
Apua mikä kirjoitus! Ulkopuolisena asian näkee ”sokeakin”, mutta äiti elää nyt jossain kuplassa, eikä huomaa omaa sokeuttaan. Pieni nelivuotias on todella kurjassa asemassa perheessä ja pian ymmärtää, ettei kukaan rakasta oikeasti.
Pahalta tuntuu myös äidin puolesta, koska olen itse ollut ihan samanlainen! Ei ollut samanlaista elämäntilannetta, mutta huomaan hänen käytösmallissaan paljon samankaltaisuutta. Kun mies oli tyytyväinen, asiat oli hyvin (mukamas). Ymmärrän sen nyt, kun elän toisessa suhteessa, että elin sokeasti mieheni elämää. Vaikea selittää, mutta omilla haluillani ei ollut oikeasti mitään merkitystä. Luulin, että meillä oli täydellinen, tasavertainen ja onnellinen suhde, mutta ei oikeasti ollutkaan kaikki ihan niin. Ymmärrän sen nyt vasta, kymmenen vuotta sen jälkeen kun hänet menetin kuoleman kautta. Tälläiset äitien kirjoitukset saavat minutkin heräämään… toivon todellakin, että tämäkin äiti herää! Ennen kuin on liian myöhäistä. Lapsi on etusijalla!!!
Ehkä saat enemmän ymmärrystä ja neuvoja jostain uusperhetyhmästä. Onko miehelläsi mahdollisesti ulkopuolisuuden tunteita sinun ja poikasi suhteesta? Puhumista, puhumista, puhumista! Suosittelen tutustumaan myös Uusperheneuvoja Taru Meritien artikkeleihin.
Ikävä kyllä tässä on vakavan keskustelun paikka ja todennäköisesti ero edessä väistämättä. Äidin kuuluisi laittaa aina lapsensa etusijalle, mutta tiedän ihan liian monta tapausta, jossa vaakakupissa painaa se ”muuten niin täydellinen mies” ja pelko yksin jäämisestä.
On myös helppo sanoa, että olisit miettinyt silloin kun mentiin yhteen – monen miehen kohdalla tilanne muuttuu heti kun on se omakin lapsi. Tiedän tosi ikäviäkin tapauksia, joissa uusi mies oli kiva isäpuoli niin kauan kunnes tuli oma yhteinen lapsi, ja sen jälkeen entiset lapset olisivat joutaneet vaikka kokonaan isälleen.
Surettaa pienen nelivuotiaan puolesta. Ratkaisu ei ole työntää lasta pois perheestä mahdollisimman paljon, vaan ottaa ryhtiliike ja tuoda perheeseen tasa-arvo. Vaikka se olisikin vaikeaa.
Pieni lapsi on aina viaton ja tarvitsee tuntea itsensä rakastetuksi kaikkien elinympäristönsä aikuisten taholta!
Äitinä tulee ehdoitta olla lapsensa tuki ja pitää pienen lapsen puolia – kukaan muu sitä ei tee!
Ota asia puheeksi miehen kanssa ja kerro hänelle kuinka pahalta sinustakin tuntuu. Kysy miksi hän toimii näin.
Ole äiti lapsellesi ❤️
Äidille tärkeintä tulisi olla lapsi. Ei tuo ”mies”. Ehkä kannattaa kokeilla perheterapiaa, mutta jos mies ei pääse kypsymättömyydestään yli, niin lasta suojellaksesi sinun on erottava ja vietävä lapsi ympäristöön jossa on hänellä on mahdollisuus kasvaa aikuiseksi rakastettuna ja tasa-arvoisena. Nykyisessä kuviossa ei tasapainoista aikuista kasva.
Miten puolisosi käyttäytyi lastasi kohtaan ennen teidän yhteisen lapsen syntymää? Jos käytös oli tuota jo silloin, niin miksi ihmeessä jatkoit suhdetta miehen kanssa? Kyllä se on koko paketti tai ei mitään. Lapsiparka. Toivottavasti edes äiti näyttää lapselle välittämisen ja kohtelee molempia tasa-arvoisesti.
Voi että kun saisi jollain taikasauvan heilautuksella aikuiset ajattelemaan aina oman lapsensa parasta. Tällä 4v lapsella on yksi lapsuus ja nuoruus, jota te aikuiset rakennatte hänelle. Lapsella on oikeus olla haluttu, rakastettu ja tuntea, että hänestä ollaan kiinnostuneita.
Kuka tästä nelivuotiaasta on teidän kuviossa kiinnostunut? Hävetkää mieslapsesi kanssa.
Kyllä äidin pitää ottaa tilanne hallintaan ja tehdä selväksi että myös tämä 4v on yhtä tärkeä kuin toinen. Tämä 4v tuntee kyllä että hänestä ei välitetä. Vaikka lapsi ei asiaa sanoita hän ymmärtää ja vaistoaa
Se on kokopaketti tai mitään. Oliko 1v isälle yllätys että sinulla on lapsi ? Mitä teitte kun oli vain 4v ? Miksi teit yhteisen lapsen jos käytös on tuota ?
Oletko kertonut miehellesi näistä asioista mitkä olet huomannut hänen käytöksessään? Onko samaa ollut aina, esimerkiksi kun teillä ei vielä ollut yhteistä lasta, vai onko tilanne muuttunut vasta sen jälkeen? Ihan yhtä lailla 4v kuuluu teidän perheeseen, on kurjaa jos hänen läsnäolonsa vaikuttaa mieheen noin radikaalisti. Tekevätkö he kahdestaan mitään? Se voisi myös olla hyvä vaihtoehto parantaa heidän välistä suhdettaan.
Eikö sinun pitäisi miettiä, kuinka kauan sinä kestät oman lapsesi ”syrjintää”. Lapsi on vasta 4 vuotta ja tilanne on jo tuo. Tuntuuko sinusta hyvältä tehdä kaikkea kivaa ilman omaa lasta.
Lapsi huomaa kyllä, että ei ole toivottua seuraa miehellesi. Lapsia kohdellaan tasavertaisesti, minusta se on ihan ehdoton edellytys, jos asutaan ja ollaan yhdessä. Ei tule toimimaan, jos puoliso ei lasta hyväksy.
Lapsiraasu. Kukaan ei rakasta sitä